Sirna Qubeewwiinii Adeemsa barsisuu hordofee muxannoowwan hiika heeduu qaban ogummaa barbaaduu waan ta’eef daa’imman osoo hin dhiphatiin bashanaanaa kan barataan sirna barumsaati Duraa Dubaa Qubee qabatee beekuun yaada isaa ykn irra deddeebii isaa salphaatti hubaachuuf hundee isaa ni gataa. Hubannoo Sagaalee Dudduubii barreeffama waliin wal-qunnaasiisuun hubannoo guddisuuf Afaan mataa isaatiin jechootaan kan qoqqoodame akka ta’ee jechoota fi sagaleewwanis wal fakkeenya akka qabu daa’imman hubaachuu qabu Sirna Qubeewwani akkamitti gaabisuun danda’ama - Guyyaa Guyyaadhaan yaadannoowwan,kitaaboolee , barreeffamoota sayinsi , oduu durii gaggabaaboo akkasumaas hojjiiwwaan naannootti kennama irra deddeebi’uun barreessun sirna qubeewwaan gaabisuu - Gargaarummaa qubeewwani beekuudhaan qubeewwani akkami akka ijaaramaan hubaachuudhaan itti fufaani barreeffaman yaalii gochuudha. Daa’immaan sirna qubeewwani ijaaramaan irra deddeebi’aani barreessun yaaluu qabu - Daa’imman qofa isaanii hojjeechu barachuu Walitti dhuufeenya qubeewwani dhiyaatan irra deddeebiin kaartaawwan jechoonni irratti barreeffaman fayyadamuudhaan bartooni salphaati jechicha karaa ittin hubataan umun Sirna qubbeewwani Maala salphaa ta’een barsiisuu - Gabaatee fayyadamun guyyaa guyyaadhaan daa’imman bifaa bashanaanasiisuun daqiqaa 5 -10 dandeetti sirna qubeewwani barsiisuu - Daa’imman sirritti akka hubaataniif sirna jechoota ,qubeewwani keessa isaaniti akka qabaatuuf qubeewwani bocaamaan irra deddeebiin daqiqaa 24 agasiisuu - Baratooni wali gargaaruun irra deddeebii’ani qubeewwani argani irra deddeebiini kitaaboolee barumsa isaanii irratti akka barreessan gochuu - Afaan dubbii, afaan barreeffamatiif bu’uura waan ta’eef waliigala kutaatiif ta’e tokko tokkoni barataatiif akka barbaachisuu isaati yeroo yaaliiti fakkaatti qubee kartooniidhaan ykn waraqaa irratti bocuu ni danda’ama Haala Hojji Gabaatee Gabaateen sadarkaa adda addaatiin galleessan 12x18 yoo ta’ee sirna hojeetamu ni danda’a gidduu qubee ykn sadarka barumsa biroo barsiisuuf gahaa ta’a . Bartooni mirri kan kooti jedhu akka isaanitti dhaga’amuuf taasisuuf hojii isaana irratti akka hir’matani gochuunsalpaatti akka hojetaan taasiisuu ni danda’ama Gabaatee gurchaa hojechuuf waantooni barbaachisan dhagaa gurchaa, sanqaa , haalluu , burshii qalmaa itti dibaamuu fa’adha. Iddoo dhiyooti yoo argame qalmaa raabisituu fayyadamun ni danda’ama. Sanqaan erga dibaamee booda boroonqii dibuudhaan hojiin qixaa qabeessi calqabamu duraa dibaamu qaba. Itti fufee boroonqiin gabaatee gurcha irra balleessuu barbaachisa, gabatee gurchaa qulqulleessuuf baratooni kaalisii moofa qabataani akka dhuufaan taasiisuu kunis dabalataan baratootaaf miraa abbaa qabeenyummaa akka isaasni qabataanif adeemsa isaa ni cimsa. Dabalatanis qalaani gabatee gurchaa fi dhagaan gurchi raasitootaati argamu Qubeewwan Walii Barsiisuu Qubeewwan bayy’ee yeroo tokko barsiisuun waan hin danda’amneef qubee tokko yeroo tokko qofa kennuu barbaachisaa fakkeenyaaf (B) barsiisuudhaaf barataan dursee (A) beekuu waan qabuuf durdubiini murteessadha. - Gabatee gurchaa irratti bartoonni mursiin shakalaan dabalatan kanneen biro immoo ciraacha irratti ykn waraqaa irratti barreessuun shakalaa gochuu ni danda’u haala kanaan bartooni qubeedhaan ykn sagalee qubee, maqaa isaanii ni shakaaluu. bukkeetis sagalee qubee umuudhaaf sochii afaaani akkami akka fayyadamaanis akkasumaas qubeen malii akka bakka bu’uu dabalatee ni shakaaluu Fakkeenya B= Burtukaan Barattooni waa’ee qubeewwan barataani hubaannoo qaban gabiisuun qubee sanaa ni barreessu kun kan ta’u barattoonni hundi irrattim hirmaachisuu ykn barattoota sad ykn afurii iddoo tokkotti ramaduun ta’uu danda’a . Barattoonnio gabatee gurraachatti akka fayyadaman erga beekani booda barattoota afurii hanga kudhanii ramaduun gareedhaan akka taasisuun barattoonni ramadaman daqiiqaa shani fi hojjetan sirna qubeewwanii yeroo hojjetan barattootni kutaa immoo barreeffama biroo ni barreessu afoolawwan, yaadannoowwani fi k.k. fi. ni barrssu Duraaduuba qubeewwani ykn teessuma iddoo Barattoonni qubeewwanii ka’umsa ykn dhumaa kamiin akka ta’an ni gargaara. Fkn jecha jaalala jedhu keessatti Qubeen jalqabaa J Qubeen dhuma _________ ___ La Jecha ni dhaga’u Fkn “A” barsiisuuf jecha Jedhu ni dhaga’u Jechicha iddoo tokkotti jedhuun Yeroo jechicha baasanitti sochin afaan isaani ni xiinxaalama ( jechicha kan waamaman afaan bananituma afaan cufaniitu) Bartattoonni qubee calqabaa jechicha iddoo sirritti ni barreessu fkn Jechoota Ijaarru Barattoonni kan isaaniif kenname qubee abbaa miila lamaa fudhachuun qubee calqabaa walitti qindeessuun ijaarsa jecha ni gaggeessa. (B,L,S,K,D) Fakeenya baala saala kaasaa dallaa f.k.k.f. jechoota barreessuuf barattoonni gabatee isaanii iddoo afuritti qooda achiis obsaa ni dhaga’u Jechicha gamtaadhaan ni waamu C: -C: te Hima ni ijaaru Ykn baallii ciccite jechicha irra deebii ni waamu Jecha jedhame ni barreessu dogoggora isa akka barbaachisumma isaatti ni sirreessuu Haala kanaan kan ijaaraman jechoota afur bu’uura kanaan erga hojjenneen booda isaa dhumaa irraan kan hafe barattoonni hafan sadan akka itti fayyadaman ni taasifna . Jecha barattoonni filatan akka nuuf eeran yeroo filannu akka feenetti ta’ee jecha filatan sirritti akka isaan dubbbisaan ni jajjabeessina achis barattoonnii hundi gara jecha barreeffameetti quba qaba irra deddeebi’anin jechicha ni waamu yeroo sanatti barattoonni osoo hin dhiphaatiin irra deddeebi’uun sirna jechoota fi qubee ni gaggeessu. Jechoota Kutaa Hedduu Qaban Barattoonni jechoota kutaa hedduu qaban ni filu bu’uura haala jechoota ijaaruu barattooniin jechoota kutaa hedduu qaban adda baasuuf iddoo barbaachisutti sarara fayyadamuun jecha kutaa hedduu qaba adda baasu Fkn Gamnagamnee Gam-na-gam-ne Kutaalee jechoota adda baasuuf barattoonni Jechicha ni dhageeffatu Jechicha gamtaadhaan ni waamu Baay’ina kutaa jechoota harkaan qabanii akka lakkaa’an ni taasifama Himoota jechichaan ijaarame ni dhaga’u Fkn qamaleen gamnagamneehda. Ammas jechicha dabalanii ni waamu Irra deebi’uun bayy’ina kutaalee jechicha rukuttaa harka isaanitiin ni lakkaa’u Kutaaleen jechichaa iddoo adda ba’uutti Sagalee kutaalee jechicha waamaa qofa qofaatti ni barreessu jecha sirri sararaa irratti barreessan ni barreessuu Sirreeffama himoota qubee dogoggora kennuuf yeroo barbaachisuu ofii isaanii sirreessuu akka danda’an jajjabeessuu Adeemsii kun barattoonni jechoota har’aa akka beekan jechootaas akka addaan baasan, beekumsa sirna qubeewwaniin akka cimsaatan ni taasiisa . Jechoota gocha ibsaan barsiisuun gaaluumsaa jechoota durdubaan jecha keessatti agasiisuun ni danda’ama jechoota bayy’isuuf dubaachiftoota lama A fi U fayyadamana Fkn inni nyaate fi nyaattee jechoota jedhaan keessatti dubaachiftoonni te fi tte -Isheen nyaatte -Isaanii nyaataani nyataan jecha jedhu keessatti maxxaattuun ni jettuu ilaalchisee Oromiffaa keessatti Ootaa,Lee waani fayyadamuni bayy’inaa jechoota barsiisuun ni danda’ama . Fkn: Haabaaboo haababoowwani Dubartii dubartootaa Dhiiraa Dhiirootaa Guddaa Gurguddootaa Sirreeffama dhuunfa Barattoonni yeroo barreessani dogoggora sirna qubee umu isaanii hubaachudhaan dogoggora isaanii ni sirreessu. Gabatee gurraacha irratti yeroo shakalaan sirna qubee jechoota barreessan akka waamaan gaafachuu Fkn Haababoo barreessuuf haabaasan jedhaani yoo barreessani haabaasan jecha jedhuu akka waamaan taasiisuu achii jecha biroo yeroo kennuu sirna qubee dogoggoru isaanii sagaalee baasaniin ni beekuu qubeewwani afaan Oromoo fayyadamuu keessatti jechoonni isaanii tokko ta’ee bifti isaanii fi gaaluumsii isaanii barattoota ni rakkisa Fkn Nama haqaa Namaa haqaa Aadaa Kun Aadaa yeroo ta’uutti qubee sirri galumsaa sirrin akka barreeffamnif sirreeffama kennuu Barattoonni jecha isaaniif kenname sagaalee sirridhaan ni waamu Haa ta’uu malee yeroo barreessani qubeewwani jijjiruun sirna qubeewwani ni Uumu Fakenya qarshii jedhaani barreessuuf qurchii jechaani ni barreessuu yeroo akkas kallatti sirri agasiisuunu barbaachisaadha. Hordoofii Barattooni dandeettin sirna qubeewwani gabaachuu isaa ilaaluuf yeroo yerootti kutaa keessatti ta’ee barruulee isaanii irratti barreeffama sirna qubeewwani barreessan ilaaluun hubaachuun ni danda’ama Shakaalii sirna qubeewwani manatti Maatiin daa’immaan isaanii haala gahaa ta’een shakaasiisuuf yoo barbaadani ijoollee isaanii kutaa isaanii barataanni dhufaani barsiisaan akkami akka barsiisuu maala akkamii akka ta’ee kan gochun Maatiiwwan karaa salphaa ta’een hubaachuun isaan dandeessiisa Boocaa, hundeeffama fi saraara afaani afaan irraa gara barreeffamatti Kayyoo Kayyoo barreeffama bocaa, gosa afaanii irraa ykn hundeeffama fi saraara isaa guddisuuf suraa kaasitoonni fi barreessitoonni yeroo hojii isaanii guddisan waliin walii fakkataadha. Hundumtuu akka modeelaa gariitti fakkeenya itti fayyadamaan irra eegaluu itti fufees fakkeenyawwan tarreeffamaan bocaa afaani fayyadamuf akka modeeloota bu’uuratti ni fayyaduu barreeffamaf hubaannoo inni qabuu guddacha fi jabaacha ni dhuufa jecha afaanii fayyadamuuf ijaarsa jechoota, bocaa suraa caartii borsaa fayyadamuun olii kaasan yaaduun modeelaa barreeffa, barreeffama madabilii fi qabxiwwaan barreeffamadha. Kayyoon inni duraa hundeeffama fi saraara fayyadamun barreeffama walitti jiruu barreessuuf dandeettiwwan bu’uura hubaachuuf gaabisuuf qindoomina fayyadamuuf adeemsii nu dandeesiisuu saraarri samuu adeemsa suraa kaasuu waliin walii fakkeenya qaba. Fakkeenyoota qindoomina barreeffama fi saraarootaaf ta’an Qindoomina barreeffama (book patterns) Qindoomina Walaloo (Poem patterns) Qindoomina Walaloo Daa’immani mana rukkutuu ( nursery heyme patterns) -Qindoomina faaruu (song patterns) Qindoomina barreeffama ittoo mata duree qortamee waliin itti fuufaa kan ta’ee beekumsa duraani irratti argaannoo haraa deddeebi’udhaan barreeffama keessatti tarree deddeebi’ani fayyadamuu fi ofitti amnu ni ijaara irratti kan cimee jecha fayyadamu jechoota Bocaa Afaani Gaabisuu Itti fuufaan kan jiraani qindoomin barreeffama fi saraarii sirna barreeffama guddisuuf kan gargaran duraa dubaan dhiyaataniru. Dubii Afaani (barreeffama duraa) - Gareedhaan yaada madisisuun - Lama ta’ani yaada madisisuu - Beekuma duraa babalisuu - Jechoota wal-fakkeenya qaban ykn yaadolee wallitti fiduu - Wantootaa, surawaan chaartiwaani fi kkf obsaan ilaalu. - Waantootaa surawaanii fi kkf obsaan ergaa dhageefatanii booda baratootni gaafii isaanii ni madiisiisuu - Jechoota afaaniin qindeessu himootaa guutuu ta’aan akka qinda’aan taasiisuu Seensaa barreeffama - Armaan olitti jechaan kan ibsamaan jechoonii fi himoonii gabaatee gurachaa irratti ni barreeffamu. - Yeeroo dursaa barreeffamaa keessatti yoo dhihaataan yaadooleen yaadaa mumee irratti hidhamuun himooni akka hundaan taasiisuu. - Walaloowaan, farfaanootaa kitaaboolee fi kaneen biro kana waliin waliitti dhufeenyaa qaban. Dubiisuun dhageefachuu fi wal fakkeessuu. - Himaa barreessuuf kitaabolee fayidaa qaban dubbisuu. Kaartaa suuraa Seenaa dhugaa irratti kan hundaa’an moodeelaa yaada dhiheessuu irratti kan hunda’aan fakkeenyaa masoobii nyaata itti dhiyeessan barattoonni 2-4 ta’an waliin ta’anii suuraa ni kaasuu - Bocaa hojjeetamu hojii isaa dubisuu - Himoota bocaa waliin wal-qunnamsiisuu - Barreeffama duraa ykn afaan walii qunnaamsiisuu - Boca suuraa hojjii isaa akka madaatti fayyadamu - Bocaa suuraa hojii isaa maxxansuu - Barattoonni hojiin isaanii maxxaffamee yeroo ilaalan mirri kan kootti jedhuu isaanitti dhaga’ama . hojjiwwaan isaanii akka walii madalaan ni taasiffama - Bocaa suuraa fayyadamu fulduratti hojii barreeffama yeroo taasisaanitti bu’uura kan ta’an adeemsa barreeffama fi malloota isaa akka isaan guddisaan ni taasiisa . Kaardiiwwani Jechoota - Barattoonni dhuunfa fi gareen ta’ani kaardiiwwani jechoota ni qopheessuu kunis barattoonni jechoota kardii irratti barreessuun achis suuraa jechichi uumu barreessuun ykn suuraan deebisee jechaa waliin walitti dhufeenya in qabu agasiisuun raawwachuu ni danda’a . - Qubeedhaan dandeetti duraa dubaa akka barataan adeemsa taasisuu kanaan biroos adeemsa isaa akka shakaalani ni dandeesisaa kayyoo kanaafis duraa dubaan saraaran ka’uu ni danda’ama. - Marii bal’aa taasisuun qooqqodisaa fayyadamun ni danda’ama kunis wantoonni walii fakeenya fi adda addummaan qoodamani akka ramadamani fi galmaa’an achis mata duree waliin kan ta’ee akka kennamuf taasisuu hamaata Fkn bineessa bosonaa fi bineessa mana ramadii isaanitiin ka’uu - Kardii jechoota boca suura waliin qindeessuu ni danda’u kunis galmee jechoota suuraa dhiyeessuu waliin haala wal fakkeenya qabun raawwachuudha. - Beekumsa sirna jechoota isaanii gabiisuuf idileedhaan dandeetti afaanii isaanii guddisuu bifaa danda’un haasa afaanii taasisuu Kaartaa Borsaa(poket chart) Fayyadamuun Barreeffama Hojii irra Olchuu Barreeffama alaa irratti dabalataan jechuun kaartaa borsaa irra jiraan fayyadamun hojii barreeffama hojii irra olchuu kan gochuuf kardiiwwani jechoota bocaa hima fayyadamun namoota kutaa keessa jiraan hunda ykn gara tokkon barattoota hirmaachisuuf kan qophee tarree jechoota boca hima akka isaan hordofaan ilaalchisuu haalii dhiyeessuu kun kanneen itti aanani jiraan ni hamataa - Kana dura duddubii afaanii isaanii guddisuuf iti fayyadama kan turaan namoota, farfannaa kaartaawwani suuraa dubisuu fi kkf himoota jijjiruu. - Barattoonni kaartaawwani jecha kaartaa borsaa waliin fayyadamu. - Barattoonni kaartaa borsaa fayyadamuun hirmaan ho’aa taasiisu. - Tokko tokkon jechoota erga itti fayyadamneen booda himoota ijaaraman wal-qabsiisuuf bifa sirri ta’een faaruu fayyadamu - Barattoonni gara barreeffama mummeetti osoo galiin dura kaartaa borsaa irra waan jiruuf afaani isaanittiin akka irratti hojjetani ni taasiifama kunis kan raawwatamu barattoonni kutaa hundii ykn gareedhaan qindeessuun himoota kennuuf himoota ijaaruun jechoota hojii irra oluu kan qabatee kardii fayyadamudha. Malli kun kan hamaattuu • Afaanii dubbi guddisuuf himoota guutu ta’an irrati shakalaa gochuun dura jijjirama himoota fi kaartaawwan dhunfaa ilaaluun himoota guutu ijaaruun dura faruudhan sirna shakaluu qindeessu • Barattoonni jechoota kaartee borsaa keessa jiraan garee hunda waliin fayyadamu • • Barattoonni kaartaa borsa sirritti hojjeechuu Tokko tokkon jechoota hojii irra erga ooleen booda himoota idileedhaan irra deddeebi’ani akka waaman taasiisuu . • Dandeetiiwwan cimuu qaban Idilee-filtaamani akka dagaggaani dandeetiiwwan irratti hojetama jiraan Idilee- kan hin taanee kaartaan borsa haala hojjetamaa jiruun gosa dandeetiiwwani Sagaalee dhaga’un barreeffama milkaa’u Barsiisaan kitaabaa barattootaf mallattoodhaan ni agasiisaa feedhii fi cimaan ol’aanaa agaasiisuun hubannoo akka jiraatuu taasiisuun fayidaa qabeessadh. Calqabaa irratti barattoonni waraqa ittin hojjeetaan barsiisa birtti akka walitti qabamu gochuun fayidaa qaba. Kunis barattoonni barsiisan waraqalee wal-fakeenya qabaniif wantoota akka itti fayyadamu ilaaluun isaanis akka beekaniif caraa ni uuma Kunis gosti barreeffama hiratee argamu kan inni qaqqabsiisuu • Barattoota fuldura ykn gidduu ta’ee yeroo barreeffamu sagaalee ol kaasani harkisuu • Wantoota kutaa keessati argaman fayyadamuuf yaaluu fkn kaartaawwan irra deddeebi’an hojii irra kan olaan tarree jechoota 100,kardiwwan jechoota kaartaawwan borsa • Sagalee ol kaasan harkisuuf murteessuu,dogoggora sirreessu • Barreeffama barreeffame irra deddeebi’un dubisuu • Makaanisii fi istracheri Barattoonni hudduun barsiisaan seenaa isaanii irratti fulduraa dhabatee osoo hojjeecha jiruu yaada isaani bifa idilee hin taaneen fudhaachuu ni danda’u waan ta’eef yeroo barreeffamutti yaada funaanuun barreessan akkamitti akka yaaduuf akka barreessuu modeelaa ta’uu ni danda’a irra caalan barattoota barreessan akkami akka yaaduuf akkamitti akka barreessu yeroo ilaalan yeroo duratiif Waliin Barreessuu Barattoonni seena mata isaanii ni barreessuu bay’een isaani hundeeffama himoota modeela isaa itti fayyadamu isaan kan immoo sirna barreeffama mata isanii fayyadamun gara fuula duratti muxxannoo barreeffama kan ta’uu modeela ni madiisisuu • Barreeffama deegaruuf wantoota kuta keessa jiran fayyadamu • Duradubaan ykn galmee jechoota adda addaa irra deddeebiin fayidaa irra kan olaan jechoota 100 kan qabatee galmee jechoota gudda • Waliin ta’ani ykn garee xiqaadhaan kaartaa qophaa’e fayyadamu • Modeeliidhaaf kan bocaame kaartaa borsa • Kitaaboolee garee • Galmee jechoota suuraa fi galmee jechoota • Garee xiqaa waliin ta’uudhaan hojjeechuuf yeroo hojii dhuunfa kennamu • Editing yeroo jalqabatiif qabiyyee irratti Mata duree • Qo’annoo hawaasa fi sayinsi • Asoosamaa fi Asoosama kan hin taanee • Barattoonnta kutaa mana barumsa ykn hawaasa naannnoo Maddoonni kan haammatan kitaabolee baarulleewwanii intreneetiif mallattoo • Maddoota kutaa keessatti ibsaman • Duraa dubaa qubeetiin kan kaa’aman ykn galmeewwaxn jechoota adda addaa • Irra deddeebiin hojii irra kan oolan jechoota 100 kan qabu galmee guddaa • Yeroo dhohoo kan qoratamaan irra deebiin hojii irra kan oolaa jechoota kan qabatee kaa’ii guddaa • Lama lamaan ykn garuudhaan kaartaawwwan hojjeetaman • Modeeloota boocamanif adeemsa qabate kaartaa barsaa • Kitaabolee garaa fi kitaabolee yaada Galmee jechoota suuraan ibsaaman dabalataan meeshaalee (wantoota) • Idileedhaan wantoota hubataman qorannoowwan fi ilaalchota galmeessuuf kan gargaaran galmeewwan yaanni itti kennamu . • Ilaalcha waligalaa fi jechoota galmeessuuf kan gargaaru kitaaba garee • Ga’umsa dubbiitiif jechoota kitaaba fakkeessuuf kan gargaaru jijjirama himoota • Sagalee qubee dabalatee duuba mallattoowwanii fi adeemsa qorachuuf shakala yeroo yeroo garee Guyya guyyaadhaan • Akka irra deddeebi’uu gochuu • Irra deeddeebi’uu • Qubee • Kitaaba • Faaruu Dabalataan • Hiphoowwaan walaloo barattoonni wal;aloowwa shaakalan jechoota keessa isaaxni jiru walitti fiduun hojii isaanii akka dhiyeessan gochaa kitaabaaf oolchuu • Seenaawwan barachuuf kitaabolee sagaleen deeggarame fayyadamu • Callisaan dubbisuu • Halliin barreessuu ibsa yaada wal-qixaa tiif akka oolu taasisuuf Fakenya Haala barreeffamaa fi Duraaduubaa Galumsaa Haallii barreeffamaa dura duubummaa isaa eeggateen gabbisuun barattoonni osoo hin dhiphatiin himoota akka ijaaraniif isaan gargaara haala barreeffamaa duraa dubummaa qabu Yaada duraa dubummaan ibsuuf Ijoon kan argaman fayyadamuuf Irraa deebii gamtaa taasiisuuf Jechoota ijaaruuf k.k.f. ni gargaara Maalii kun barattoonni jechoota dubbiisuu ta’ee bareeffama keessatti duraadubummaa isaanii eeggatani akka itti fayyadamanif ni gargaara. Haala galumsa duraa duubummaatti kan fayyadamnuuf kaayyoon guddaan barattoonni barreeffama gaarii akka barreessan taasiisuudhaaf Fakenya: Ani ____________ Jaalladha (burtukaana,muzii) Ani ___________ Ani __________ nan jaalladha (barachu dubbisu) nana jaalladha (kubbaa, teenis) Ani ____________ waliin nan jaalladha. Ani _____________ tokko qaba (qarshii Ashaagulliti) Ani ____________ laman qaba (qarshiwwan Ashaangulitiwwan) Guyyaa duraa ______________ Guyyaa itti aanu Guyyaa calqabaa qilleensi osoo qilleensa’u ________ arge Guyyaa itti aanu qilleen _______ osoo qilleensa’u arge Guyyaa calqaba ___________ ture Guyyaa itti aanu ________ turani Gaafa sanbataa __________ gara ___________ deeme Gaafa wixataa ___________gara ___________ deebi’e Xalayaa(barreesse, barreessi barreessite barreessani) Xalayaa gaafa _______n barreesse Xalayaa __________ waliin barreesse Xalayaa _________ irrattan barreesse Haala hundeessuu himoota duraa duubummaa eeggata adda baasuuf dursee mata duree tokko irratti garagarummaa jechootaa diriirsuun Fkn (tarree maqaa bineensotaa) achis barreeffamaa itti aanu fayyadamuun Fkn As Achi Adurree Adurree Iddoo hundumaa Adurree As _________ ture Achi _________ Iddoo hundumaa ____________,___________ sirrate hima ijaaruuf haala
© Copyright 2024 ExpyDoc
