AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 1 | 2014 TEEMA s. 12‑27 Menestyksen palapeli Supercellin rahoittaja Sivu 16 Uusinta tekniikkaa kehiin fiksuilla hankinnoilla Sivu 12 Future Watch Jätebisnes kasvaa Venäjällä Sivu 10 NÄKÖALAT 1 2014 | 1 SISÄLTÖ Menestyksen palapeli TEEMA s. 12‑27 12 Uusinta tekniikkaa kehiin fiksuilla hankinnoilla Anna Lauttamus-Kauppila 16 Supercellin rahoittaja Viestintä- ja asiakaspalvelujohtaja Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 19Tutkimushankkeista enemmän yrityksiä 22 Gasera sai kasvupotkua EU-ohjelmista 23 Gallup: Mikä tuote tai palvelu on tehnyt sinuun vaikutuksen? 26 28 32 KASVUYRITYKSEN TARINA SUUNNANNÄYTTÄJÄ RISTEYKSESSÄ Ecolane haluaa tehdä kyytien järjestämisestä vaivatonta Nelli Lähteenmäki Kyberturvallisuus motivoi ihmisiä kohti puhuttaa ja jakaa parempaa terveyttä mielipiteitä PÄÄKIRJOITUS3 VALOKEILASSA4 UUTTA TEKESISTÄ 6–10 UUSIA JULKAISUJA 11 2 | NÄKÖALAT 1 2014 LUKIJAN VINKKI TEKESIN TARJOAMA 33 NIMITYKSIÄ34 YHTEYSTIEDOT35 Työurallani useaa lehteä päätoimittaneena ja satoja ellei tuhansia asiakas- ja sidosryhmälehtiä lukeneena on hämmästyttävää, ja toisaalta kenties ymmärrettävää, että painettu viesti jaksaa yhä ilahduttaa. Varsinkin kun se on sisällöltään ja ulkoasultaan punnittu ja kohderyhmää puhutteleva. ”Näköalat” on tällaista laatutyötä. Tekesin toimiala ja siten asiakaslehden aihevalikoima on poikkeuksellisen laaja ja eteenpäin suuntautuva – lehden nimestähän sen jo huomaa. Niinpä lukijalle on haasteellista valita suosikki aiheiden runsaudenpulasta. Tuoreimman numeron iso tärppi saattaisi olla juttu Supercellin alkuvaiheista tai Helsingin Sanomissakin nimeä saaneen nuoren yrittäjän Nelli Lähteenmäen Health Puzzle Oy:n tarina – molemmat Tekesin tukemia totta kai. Ylipäänsä asiakasyritysten esittelyt ja niihin liitetty tieto Tekesin roolista on kiinnostavaa luettavaa, ja eri alojen yrityscaseja on tähänkin numeroon saatu kiitettävän monta. Viestinnän ammattilaisena innostuin kuitenkin erityisesti kahdesta pienemmästä jutusta: omaan työhistoriaani liittyvästä Tiina Nurmen yhden sivun tekstistä, jonka aiheena on kyberturvallisuus (s. 32) ja ”Tekesin kone” –jutusta (s. 6-7), jossa infografiikkaa on taiten käytetty kuvaamaan rahoituksen vaikuttavuutta sitä saaneissa yrityksissä. Mainiota, miten hyvin yksinkertaisesti esitetyt luvut voivatkin olla niin mielenkiintoisia ja kuvata tärkeää asiaa vaikuttavasti ja selkeästi! n PÄÄKIRJOITUS Yksi maali, monta tapaa auttaa Oletko koskaan ollut sumussa merellä? Kotisatamaan voi olla vaikea löytää, vieraasta puhumattakaan. Ammattiliikenteessä luotsit auttavat laivaa rantautumaan satamaan kelissä kuin kelissä. Yritykset saattavat joutua vastaavanlaiseen tilanteeseen niiden pohtiessa parhaita tapoja hyödyntää julkista rahoitusta kansainvälisille markkinoille päästäkseen. Minullakin menee välillä sormi suuhun, kun yritän löytää parhaan mahdollisen avun asiakkaillemme. Huolimatta siitä, että olen osa julkisen yritysrahoituksen verkostoa Tekesin ja ELY-keskuksen solmukohdassa, ja siten tunnen kaikki alueelliset toimijat ja useimmat valtakunnallisesta verkostosta. Pienenä, mutta korkean osaamisen maana meidän pitää hakea kasvu kotimaata kauempaa. Mennä merta edemmäs kalaan, vaikka riskit ja rahoitustarve kasvavat. Näissä julkiset rahoittajat voivat auttaa yrityksiä tarjoamalla niille kulloinkin sopivimmat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut. Kasvuväylä-palvelu on esimerkki luotsiveneestä, jonka kautta yritys saa tuekseen julkisen rahoitusoppaan kansainvälisiin satamiin päästäkseen. Oma Kasvuluotsi sparraa, avaa byrokratian solmuja, kertoo vaihtoehtoja, jotta yritys saavuttaisi asettamansa kasvun tavoitteet. Kovalta työltä yritys ei tietenkään välty, mutta matkaa voidaan tasoittaa ja kasvun riskiä jakaa. Vaikka julkinen rahoitus ei ole itseisarvo sinänsä, eikä ilmaista rahaa ole olemassakaan, voi se olla oiva apu, kun yrityksellä on suunnitelma sekä tahto kasvaa kunniahimoisesti ja tehdä asioita uudella tavalla. Me olemme kaikki samalla merellä matkalla kohti yhteistä määränpäätä – kansainvälisiä markkinoita. Pirjo Hakanpää Asiantuntija Kasvuyritykset KUVA: EEVA ANUNDI Näköalat – Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille TOIMITUSNEUVOSTO Numero 1 | 2014 21.2.2014 Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Ingberg Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piironen JULKAISIJA Tekes TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA: Pia Mörk Susanna Lehto TOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Josi Tikkanen TOIMITUKSEN SIHTEERI: KANSIKUVA: Eeva Anundi Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen PAINATUS: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) PAINOS: 14 500 TAITTO: Seuraava numero ilmestyy 30.5.2014 NÄKÖALAT 1 2014 | 3 VALOKEILASSA Koonneet: Kaj Nordgren ja Pia Mörk OIKEANLAISEN LUETTAVAN löytäminen kirjastosta saattaa olla työlästä. Kirjasampoverkkopalvelu opastaa käyttäjää etsimään kiinnostavaa kaunokirjallisuutta, mutta osaa muutakin. Haun yhteydessä palvelu ehdottaa käyttäjälle esimerkiksi myös kirjailijoiden elämäkertoja, muita teoksia, heihin liittyviä taideteoksia, valokuvia ja historiallisia tapahtumia. Kirjoja voi hakea jopa kansikuvan perusteella. Palvelussa on tällä hetkellä tietoja muun muassa 160 000 romaanista, lastenkirjasta ja novellista sekä 35 000 kirjailijasta ja lisää on tulossa. Kirjasampo hyödyntää niin sanottuja ontologioita, joiden avulla tietokone yhdistelee monenlaisia tietosisältöjä yhteen palveluun huomattavasti paremmin kuin ilman vastaavaa teknologiaa. Käyttäjälle tämä näkyy laajempana aineistona ja tarkempina hakuosumina. Palvelun perustan ovat kehittäneet Aalto- ja Helsingin yliopisto Tekesin rahoittamissa hankkeissa. www.kirjasampo.fi Näköaloja halutaan jatkossakin lukea paperilta 4 | NÄKÖALAT 1 2014 KUVA: ISTOCKPHOTO Kulttuuria joka makuun TEKES TEKI VERKKOSIVUILLAAN sekä puhelinkyselynä Näköalat-lehden lukijatutkimuksen alkusyksystä 2013. Halusimme tietää missä julkaisumuodossa lehteämme halutaan lukea ja minkä tyyppisiä sisältöjä siltä odotetaan. Kyselyyn vastasi 171 henkilöä, joista vajaa 70 prosenttia on lehden tilaajia. Kyselyn mukaan selvästi eniten lehteä halutaan lukea painettuna. Toiseksi suurimman kannatuksen sai yhdistelmä netti/kännykkä/tabletti. Lähes yhtä kovaa kannatusta tämän yhdistelmän rinnalla sai pelkästään netissä julkaistava versio. Kysymykseen, minkä tyyppisiä juttuja haluttaisiin lukea missäkin formaatissa, selvä vastaus oli, että syvemmät taustoittavat jutut halutaan lukea painettuna, lyhyitä juttuja sähköisistä välineistä. 78 prosenttia vastaajista piti Näköalat-lehteä melko tai erittäin hyödyllisenä, 22 prosenttia melko tai täysin hyödyttömänä. Näköalojen toimitus kiittää palautteesta! Lukijatutkimuksen palkinnot on arvottu vastaajien kesken ja toimitettu voittajille. Innokylästä sote-ideoita ja hyviä toimintamalleja Suomen Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n yhteinen Innokylä-palvelukokonaisuus ja erityisesti sen verkkopalvelu on vakiinnuttanut nopeasti asemansa yhtenä sote-alan keskeisenä, kaikille avoimena vuorovaikutusja kehitysfoorumina. Innokylässä kunnat ja alan toimijat voivat jakaa kokemuksia ja toimivaksi havaittuja käytäntöjä. Myös yritykset ovat tervetulleita. Innokylän hankepankissa pääsee tutustumaan käynnissä oleviin, mutta myös vireillä oleviin hankkeisiin. Innokylää rahoittavat Tekes, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveysministeriö. www.innokyla.fi Vaalikone menestyy maailmalla OULULAINEN ZEF OY haluaa maailmasta avoimemman ja sai asiakkaikseen kansainvälisiä mediajättejä. Yrityksen tunnetuin tuote on Suomen vuoden 2006 presidentinvaaleihin yhdessä MTV3:n kanssa kehitetty vaalikone. Vuonna 2011 ZEF sai asiakkaakseen mm. AlJazeeran, jonka kanssa rakennettiin vaalikone Egyptin presidentinvaaleihin. Tämän vuoden aikana yhteistyö jatkuu tuottamalla vaalikoneet useisiin muihin maihin, kuten Libanoniin, Turkkiin ja Irakiin. Viime marraskuussa ZEF teki sopimukset maailman suurimpien mediatalojen BBC:n, CNN:n, Reutersin, Foxin ja NBC:n kanssa. Tekes on rahoittanut ZEFin tutkimusta ja tuotekehitystä. Yritys on myös mukana Kasvuväylä-palvelussa, jossa oma Kasvuluotsi etsii yritykselle kulloinkin parhaiten sopivat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut nopeaan kansainväliseen kasvuun. Suomeen uusi 50 M€ rahasto INVENTURE on perustanut uuden varhaisen vaiheen teknologiayhtiöihin sijoittavan 50 miljoonan euron pääomarahaston. Inventure II -rahaston sijoittajia ovat Euroopan investointirahasto EIF, Kasvurahastojen Rahasto, Sandvik Eläkesäätiö, Suomen Teollisuussijoitus ja Sitra, joiden lisäksi mukana on yksityisiä instituutioita ja sijoittajia. Rahastoon kerätään vuoden 2014 aikana lisää pääomia rahaston 75 miljoonan euron tavoitekokoon saakka. Inventure II -rahasto sijoittaa noin 20 teknologiayhtiöön Suomessa ja lähialueilla. Iso osa Inventuren sijoituskohteita on saanut Tekesin rahoitusta. Osa yrityksistä on saanut myös Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta, jonka tavoitteena on vauhdittaa lupaavien kasvuyritysten kansainvälistymistä. Rahoituksella pyritään edesauttamaan myös sitä, että yritykset saavat lisää rahaa yksityisiltä sijoittajilta, kuten Inventurelta. Kiinan markkinoille Fudan iLab -ohjelman avulla KUVA: ISTOCKPHOTO VIISI SUOMALAISTA PK-YRITYSTÄ hakee jälleen kasvua ja uutta liiketoimintaa Kiinan markkinoilta viime vuoden Fudan iLab -ohjelmasta saatujen erinomaisten kokemusten rohkaisemina. Mukaan pääsivät kosmetiikkayritys Lumene, valmistavalle teollisuudelle 3D-simulointiohjelmistoa tarjoava Visual Components, tekstiilituotteisiin ja sisustuspalveluihin erikoistunut Vallila Interior, bioenergiaratkaisujen ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija BioGTS, sekä muun muassa sairaaloille muovituotteita valmistava Serres. Vallila etsii fokusoidusti suurempia jälleenmyyntikanavia tuotteilleen. Pääsy Fudan iLabiin helpotti päätöstä kohdemarkkinasta, josta jo työelämässä vuosia ollut opiskelijatiimi tekee markkinaselvityksen. Fudan iLab -ohjelmassa yritykset voivat kehittää kansainvälisen liiketoiminnan osaamistaan arvostetun Shanghaissa sijaitsevan Fudanin bisneskoulun MBAopiskelijoiden kanssa. Tekes voi rahoittaa ohjelmaan osallistumisesta koituvia kuluja. Haku ensi vuoden Fudan iLabiin avataan lokakuussa. www.tekes.fi/fudan NÄKÖALAT 1 2014 | 5 UUTTA TEKESISTÄ Arktiset meret -ohjelman tavoitteena alan kestävä liiketoiminta ARKTISEN ALUEEN TALOUDELLINEN PAINOARVO ON KASVUSSA. TEKESIN VUODEN VAIHTEESSA KÄYNNISTYNYT ARKTISET MERET -OHJELMA VAUHDITTAA SELLAISTEN UUSIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ, JOIDEN AVULLA ARKTISILLE MERIALUEILLE SYNTYY KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA. TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVA: ISTOCKPHOTO hjelman keskeisiä liiketoimintaalueita ovat laiva- ja meriteollisuus, arktinen ja muu meriliikenne, offshore-teollisuus sekä ympäristöteknologia. Ohjelman projekteissa syntyvät tuotteet ja palvelut edistävät kestävää ja ekotehokasta liiketoimintaa globaalisti. ”Mahdollisuuksia on niin metalli- ja konepajateollisuudelle, meriteollisuudelle, energiaalalle, cleantech-yrityksille, erilaisille suunnittelu- ja palvelualoille kuin ict- ja ohjelmistoaloillekin. Arktinen muotoilu ja arktisen ympäristön tietopalvelut ovat esimerkkejä uusista liiketoiminnoista”, kuvailee ohjelman päällikkö Piia Moilanen. 6 | NÄKÖALAT 1 2014 100 MILJOONAN PANOSTUS Tekes sijoittaa kolmivuotiseen ohjelmaan 45 miljoonaa euroa. Osallistuvien yritysten sekä muiden rahoittajien odotetaan sijoittavan ohjelmaan 55 miljoonaa. Mitä 100 miljoonalla sitten saadaan aikaan? ”Tavoitteena on analysoida asiakastarpeita, tunnistaa uusia markkinoita ja synnyttää uutta liiketoimintaa, jonka arvo on useita miljardeja euroja. Ohjelma auttaa yrityksiä verkottumaan kansainvälisesti merkittäviin investointiprojekteihin. Toisaalta tavoitteena on myös luoda kansainvälisesti vahvoja arktisen osaamisen tutkimuskeskittymiä, joilla hou- kutellaan yritysten kehitysinvestointeja Suomeen”, Piia Moilanen kertoo. ”Globaali taloudellinen mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän arktisille ja jääpeitteisille merialueille. Uskomme, että suomalaiset yritykset ovat tehokkaimpia kumppaneita luotaessa kestävää liiketoimintaa arktisissa olosuhteissa. Suomalaisten ratkaisujen avulla toimintaa voidaan rakentaa ympäristöystävällisesti”, jatkaa Moilanen. n www.tekes.fi/arktisetmeret Uskomme, että suomalaiset yritykset ovat tehokkaimpia kumppaneita luotaessa kestävää liiketoimintaa arktisissa olosuhteissa. Suomalaisten ratkaisujen avulla toimintaa voidaan rakentaa ympäristöystävällisesti. NÄKÖALAT 1 2014 | 7 TEKES Näin toimii Tekesin kone TEKESIN RAHOITUS TUOTTAA SATOJA UUSIA TUOTTEITA, PALVELUITA JA PATENTTEJA MARKKINOILLE. RAHOITUSTA SAANEET YRITYKSET MYÖS SYNNYTTÄVÄT VERTAILURYHMÄÄ NOPEAMMIN TYÖPAIKKOJA JA ENEMMÄN LIIKEVAIHTOA, KERTOVAT TUOREET LUVUT. TEKSTI: JOSI TIKKANEN PIIRROS: KARI LEHKONEN 2013 Päättyneissä projekteissa syntyi 1860 1 270 myönteistä rahoituspäätöstä 577 M€ yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteihin 8 | NÄKÖALAT 1 2014 tuotetta, palvelua tai prosessia 67% yritysprojektien rahoituksesta pk-yrityksille ekesin rahoitus tuottaa uusia tuotteita, palveluita, patentteja ja opinnäytetyötä. Tärkeintä on, että se tuottaa myös uutta liikevaihtoa ja uusia työpaikkoja. Vuonna 2013 Tekes sijoitti 577 miljoonaa euroa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteihin. Yritysten projekteihin suunnatusta 349 miljoonasta eurosta 67 prosenttia eli 234 miljoonaa euroa kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille. Viime vuonna päättyneissä projekteissa syntyi 1 270 tuotetta, palvelua tai prosessia ja 1 030 patenttia. Yritysten Tekesiltä hakema tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Yritykset hakivat Tekesiltä 615 miljoonan euron rahoitusta, kun rahoitusta voitiin myöntää yrityksille 349 mil- joonaa euroa. Haettu summa on 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2012. Tekes julkisti tammikuussa tulos- ja vaikuttavuusluvut. Vuosittain julkistettavat luvut koskevat viime vuotta ja vuosina 2009 ja 2010 päättyneitä projekteja. n 3 vuoden kuluttua mitatut vaikutukset Tekesin rahoituksen vaikutukset on saatu vertaamalla Tekesin rahoittaman yrityksen kehitystä vertailuryhmään. Tekesin joukon muodostavat yritykset, joiden Tekesin rahoittama projekti on päättynyt vuosina 2009 tai 2010. Näiden yritysten kehitystä on seurattu vuosina 2009–2012. Päättyneissä projekteissa syntyi Liikevaihto kasvoi tuotetta, palvelua tai prosessia nopeammin kuin pk-vertailuyrityksissä 20 % 1030 Työpaikat lisääntyivät 17 % -yks. nopeammin kuin pk-vertailuyrityksissä yks. -yks. Vienti kasvoi 20 % vuodessa NÄKÖALAT 1 2014 | 9 UUTTA TEKESISTÄ Team Finland Future Watch: Jätebisnes kasvaa Venäjällä ”PIETARISSA JÄTTEET LAJITELLAAN YHÄ KUIN SATA VUOTTA SITTEN - KAIKKI SAMAAN KASAAN”, KITEYTTÄÄ VIRPI HERRANEN VENÄJÄN JÄTTEIDENLAJITTELUN NYKYTILAN. HERRANEN VASTAA TEKESIN TOIMINNOISTA VENÄJÄLLÄ PIETARISTA KÄSIN. HÄN ON PEREHTYNYT HYVIN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN VENÄJÄLLÄ. TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: LEHTIKUVA VIDEO: VIRPI HERRANEN opeasti kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia on esimerkiksi yhdyskuntajätteen logistiikkasektorilla, uusissa ekopark-konsepteissa, kaatopaikkajätteen kierrätyksessä ja käsittelyssä sekä koulutus- ja konsultaatiopalveluissa”, Herranen luettelee. Ympäristöliiketoiminnan kasvualoja ja erityisesti yhdyskuntajätteen käsittelyä Venäjällä on analysoitu tuoreessa Team Finland Future Watch -selvityksessä ”Waste Management in the Russian Megacities”. ”Suomalaiset yritykset ovat ketteriä ja innovatiivisia, mutta Venäjän markkinoille pääsyy vaatii yhteistyötä laajemmalla joukolla”, Virpi Herranen toteaa. Alan yritysten yhteistyötä luodaan muun muassa Tekesin Green Growth -ohjelman avulla. MISSÄ ON MARKKINOITA LÄHITULEVAISUUDESSA? Team Finland Future Watch -palvelu välittää kasvuyrityksille ennakointitietoa liiketoimintamahdollisuuksien muutoksista 2–5 vuoden aikajänteellä. Future Watch -palvelu on tarkoitettu erityisesti kansainvälistä kasvua tavoitteleville pk-yrityksille, jotka osallistuvat esimerkiksi Kasvuväylä-ohjelmaan tai Tekesin ohjel- Tutustu Waste Management in the Russian Megacities -raporttiin ja muihin Team Finland Future Watch -selvityksiin: www.tekes.fi/futurewatch 10 | NÄKÖALAT 1 2014 miin. Palvelut muodostetaan yritysryhmille, mutta yksittäiset yritykset ovat tiedon hyödyntäjiä. Tekes kerää ennakointitietoa maailmalta yhdessä Team Finland -verkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa. Pääkohdemaina ovat palvelun alkuvaiheessa Intia, Kiina, USA ja Venäjä. Toimintaa aloitetaan parhaillaan myös muun muassa Brasiliassa. n KATSO VIDEO UUSIA JULKAISUJA Tekesin esitteitä The Game Industry of Finland Tekes funding for SMEs – Renew, Grow, Go Global Horisontti 2020 – EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Englanninkielinen rahoitusesite. Horisontti 2020 -julkaisu kuvaa EU:n uuden tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman sisältöjä. Feelings 2012–2018 Tutkitusti vaikuttavaa toimintaa Creating business by combining knowledge, technology and feelings Liiketoimintaa, tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä -ohjelman missiona on auttaa Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet ja hyödyntämään niitä kilpailuedun lähteenä. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman esitteen englanninkielinen versio. Taskuesite: ydinfaktat Tekesin vaikuttavuudesta. Huippuostajan työkirja Tekesin ohjelmien raportteja Team Finland Future Watch -raportteja Polttokennot-ohjelman loppuraportti 2007–2013 Future of Waste Management in Russian Megacities, Team Finland Future Watch Report 12/2013 Polttokennot-ohjelman loppuraportissa kuvataan ohjelman tavoitteita, sisältöä ja ohjelman keskeisiä tuloksia. Ohjelman aikana suomalainen polttokennoosaaminen nousi maailman kärkiluokkaan. Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen globaalia asemaa peli- ja viihdeteollisuuden huipulla. Ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi mm. matchmaking-tapahtumia, markkinaselvityksiä sekä verkottumista. Miten tulla huippuostajaksi? Se vaatii organisaatioilta johtamista, kulttuurinmuutosta ja uudenlaista osaamista. Tekes ja Huippuostajan työkirja auttavat sinua ja organisaatiotasi matkalla huipulle. Selvityksessä on analysoitu ympäristöliiketoiminnan kasvualoja ja erityisesti yhdyskuntajätteen käsittelyä Venäjällä. NÄKÖALAT 1 2014 | 11 TEEMA Uusinta tekniikkaa fiksuilla hank SIITÄ ON 10 VUOTTA, KUN JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNTOJEN KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ANTTI RÄTY KILPAILUTTI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN TOIMITTAJAT. VASTAPERUSTETULLA FIDELIXILLÄ SATTUI OLEMAAN TARJOLLA MARKKINOIDEN PISIMMÄLLE KEHITETTY JÄRJESTELMÄ, JOTA TARJOSI YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJA JUSSI RANTANEN. TEKSTI: MAARIT KAUNISKANGAS KUVAT: EEVA ANUNDI, ISTOCKPHOTO Jussi Rantanen Rantanen on Fidelixin toimitusjohtaja ja yksi yhtiön omistajista. Valmistuttuaan lvi-insinööriksi vuonna 1990 hän aloitti työt Atmostech Oy:ssä, jonka toimitusjohtajana hän toimi ennen Fidelixin perustamista. Jo opiskeluaikana Rantanen innostui rakennusautomaatiosta, koska siinä yhdistyivät kiinnostavalla tavalla niin lvi- ja tietotekniikka kuin energiankäyttö ja -säästö. Rakennusautomaatio tuntui tulevaisuuden alalta, jossa tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja tarjoaa mahdollisuuksia oppia koko ajan uutta. kehiin nkinnoilla Yhteistyö Fidelixin kanssa alkoi vuonna 2004. Kuinka päädyitte hankkimaan rakennusautomaatiojärjestelmän juuri Fidelixiltä? AR: Tuolloin vain Fidelix pystyi toimittamaan internet-pohjaisen etäkäytettävän järjestelmän. Halusimme palvelun, joka ei olisi paikkaan sidottu. Tänään sellaista kutsuttaisiin kiinteistöhuollon tekniseksi pilvipalveluksi. Miten osasitte pyytää tarjousta Fidelixiltä? Vastaperustettu yhtiö ei ollut vielä kovin tunnettu. AR: Kanssamme tekemässä suunnitteluohjetta rakennusautomaatiota varten oli eräs konsultti. Hän oli seurannut enemmänkin alaa ja tunsi Fidelixin. Yhtiön perustajillahan oli useiden vuosien kokemusta alasta. Lähetimme tarjouspyynnöt ainakin viidelle alan toimijalle. Antti Räty Räty on toiminut Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöpäällikkönä vuodesta 2003. Rakennusinsinööri Räty on kehittänyt hankintaprosessin sähköiseksi jo tarjousvaiheessa. Yrityksen hankintahenkilöstö on kouluttautunut hallitsemaan kaikki hankintalain määräykset. Räty toivookin, että tarjoajat lisäisivät osaamistaan, jotta muutoin edullisia ja hyviä ja tarjouksia ei tarvitsisi hylätä muotovirheen tai huolimattomuuden takia. Mitkä muut asiat kuin internetpohjaisuus ja etäkäytettävyys painoivat tarjouskilpailussa? Järvenpään Mestariasunnot oli Fidelixin ensimmäisiä isoja asiakkaita. Minkälainen merkitys sillä on ollut? AR: Teimme laatuvertailuja ja pisteytimme tarjoukset määrittelemiemme vaatimusten mukaan. Rakennusautomaatiojärjestelmää ei voi valita vain hinnan perusteella. Järjestelmän ominaisuudet ja käyttömukavuus painoivat vaa’assa paljon. Kiinteistön huoltomiehen pitää oppia käyttämään järjestelmää parissa päivässä. JR: Pystyimme tarjoamaan sellaista, mitä ei vielä kilpailijoilla ollut olemassakaan. Saimme hyvän ison referenssin, joka on tuonut meille muita tilauksia ja tehnyt meitä tunnetuksi alalla. Urakoitsijan näkökulmasta julkisen hankkijan roolilla on valtava merkitys. Innovatiivinen julkinen hankinta voi antaa startup-yritykselle sen ensimmäisen referenssin, joka sysää yhtiön menestysradalle. JR: Järjestelmä on kiinteistönhoitajan työkalu. Sitä käytetään, jos sitä on helppo käyttää. Tänään Järvenpään Mestariasunnoissa käytössä oleva on jo neljännen sukupolven järjestelmä. 14 | NÄKÖALAT 1 2014 AR: Olemme saaneet edelläkävijän maineen. Monet uusien tuotteiden ja järjestelmien kehittäjät tulevat meille esittelemään aikaansaannoksiaan. Olette kehittäneet ja rakentaneet yhdessä nollaenergiataloa. Kuinka talo toimii? JR: Talon energiatehokkuuden takaavat erityinen eristys, aurinkopaneelit, aurinkoputkikeräimet, lämpökaivot, ennakoiva sääpalvelu sekä useat muut energiaa säästävät ratkaisut. Jotta kaikki toimisi optimaalisesti, tarvitaan rakennusautomaatiojärjestelmä toimimaan talon ”aivoina”. Järjestelmästä ollaan kiinnostuttu ulkomaita myöten. Meillä on käynyt taloon tutustumassa vieraita muun muassa Kiinasta ja Venäjältä. AR: Perusidea toimii, vaikka vuonna 2011 valmistunut talo on vasta nyt täydessä iskussa. Pari vuotta on mennyt säätämiseen. Esimerkiksi viime kesänä aloimme myydä ylimääräistä lämpöä useampaan taloon eikä vain yhteen taloon, kuten alun perin oli suunniteltu. Järvenpään Mestariasunnot Oy Jätvenpään Mestariasunnot on vuonna 1995 perustettu kunnallinen vuokrataloyhtiö, jolla on noin 1700 asuntoa Järvenpään kaupungin alueella. Yhtiössä on otettu rohkeasti käyttöön uusinta tekniikkaa. Yksi edistyksellinen hanke on nollaenergiatalo, jonka kehittämisessä olivat mukana myös Fidelix, VTT, ARA, Sitra ja Tekes. Fidelix Oy Fidelix on voimakkaasti kasvava kotimainen rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmiä kehittävä ja myyvä yritys, jonka tuotteista merkittävä osa menee vientiin. Yhtiön palveluksessa Suomessa on yli sata henkilöä. Yhtiölle kertyi vuonna 2013 liikevaihtoa 15 miljoonaa euroa. Fidelixin perustivat vuonna 2002 joukko rakennusautomaation ja turvatekniikan parissa pitkän kokemuksen hankkineita henkilöitä. Tänään yhtiön avainhenkilöillä on kullakin vähintään 20 vuoden kokemus alasta. Mitä seuraavaksi hankintojen saralla? AR: Jos en olisi juuri nyt tässä, olisin työpöytäni ääressä tekemässä HILMAaan LTO-laitteiden toimittajille tietopyyntöä, jolla haluamme selvittää, mitä yrityksillä on tarjota. JR: Tietopyynnön kautta yritykset saavat tietoa siitä, minkälaisia hankintoja on suunnitteilla. AR: Meillä on seuraavaksi tulossa ilmanvaihtoon liittyviä hankintoja, joita ei toteuteta aivan perinteisesti. Toimivuuden ja energiatehokkuuden vaatimusten määrittelyt tullaan tekemään tarkasti tarjouspyynnössä, tällöin annetaan mahdollisuus toimittajan innovatiivisille ratkaisuille. JR: Verorahoja käytetään paljon julkisiin hankintoihin. Voitaisiinko satsata enemmän innovatiivisiin hankintoihin? Annettaisiin mahdollisuuksia uusille toimintamalleille ja uudelle teknologialle. n Huippuostajat tekevät fiksuja hankintoja Tekesin 2013 käynnistyneessä Huippuostajat-ohjelmassa kannustetaan tilaajia hankkimaan fiksummin ja siten luomaan mahdollisuuksia yritysten uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoille pääsyyn. Ohjelma kohdistuu pääosin toimialoille, joiden markkinoilla julkisella sektorilla on merkittävä rooli. Näitä ovat energia ja ympäristö, ICT, sosiaali- ja terveyspalvelut, rakennettu ympäristö ja turvallisuus. www.tekes.fi/huippuostajat NÄKÖALAT 1 2014 | 15 Supercellin rahoittaja TEKESIN ASIANTUNTIJA PEKKA SUOMELA PÄÄSI SEURAAMAAN AITIOPAIKALTA, KUN SUPERCELL KASVOI IDEASTA MAAILMANLUOKAN YRITYKSEKSI. TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ JA SUPERCELL uhtikuussa 2010 Tekesin tiloissa Pasilassa tapasi kolme iloista miestä. Supercellin tarina oli vasta alussa, mutta Varsinais-Suomesta lähtöisin olevat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja iloitsivat TPS:n yllätyksellisestä jääkiekon Suomen mestaruudesta, jonka turkulaisseura oli juuri voittanut. Turussa työskentelevä Tekesin asiantuntija Pekka Suomela yhtyi iloon. Tapaamisen varsinainen tarkoitus oli tutustua Paanasen ja Kodisojan uuteen peli-ideaan, josta myöhemmin kasvoi Supercell. ”Kiinnitin heti huomioni tiimiin. Se koostui kavereista, joilla kaikilla oli kokemusta onnistuneista startup-yrityksistä samalta toimialalta”, Suomela muistelee. Lisäksi kauppatieteilijää ilahdutti se, että Supercell tavoitteli peleillään laajaa kohdeyleisöä. Tiimi ja idea vakuuttivat Tekesin. Supercellille myönnettiin tuotekehityslainaa, jonka avulla yritys lähti rakentamaan ensimmäistä peliään. ”Perustajat sijoittivat omia säästöjään Supercelliin, ja sitä vastaan saimme nostettua Tekesiltä muutaman sadan tuhannen euron tuotekehityslainan. Tuo laina mahdollisti liikkeellelähdön ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen. Ilman tätä tuotekehityslainaa emme todennäköisesti olisi olemassa”, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo. 16 | NÄKÖALAT 1 2014 Pekka Suomela KOULUTUS: Kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden maisteri IKÄ: 50 TYÖ: Tekesin teknologiaasiantuntija Turussa vuodesta 2006. Aiemmin Tekesissä yritystalousasiantuntijana. ENNEN TEKESIÄ: tekijänoikeusjärjestössä markkinointitehtävissä ja kansainvälisessä kemian yrityksessä controllerina. NÄKÖALAT 1 2014 | 17 ”Perustajat sijoittivat omia säästöjään Supercelliin, ja sitä vastaan saimme nostettua Tekesiltä muutaman sadan tuhannen euron tuotekehityslainan. Tuo laina mahdollisti liikkeellelähdön ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen. Ilman tätä tuotekehityslainaa emme todennäköisesti olisi olemassa”, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo. 150 ASIANTUNTIJAA Tekesin asiantuntijat ovat asiakastyötä tekevä joukko. Yhteensä hanketyötä tekeviä asiantuntijoita on noin 150, joista valtaosa työskentelee Pasilassa. Iso joukko työskentelee myös maakunnissa ELY-keskusten yhteydessä. Turussa työskentelevä Pekka Suomela on tehnyt asiakasvastuullista työtä vajaa kymmenen vuotta. ”Työni koostuu kolmesta pääotsikosta. Sparraan yrityksiä haastamalla niiden liikeideaa tai nykyistä liiketoimintaa. Tämän lisäksi pyrin antamaan yrityksen vetäjille hyviä kontakteja. Lisäksi neuvon heitä rahoituksen suhteen, mihin kuuluu Tekesin rahoituksesta kertominen”, Suomela sanoo. ”Supercellin kohdalla asiantuntijan työ keskittyi Tekesin rahoitusvaihtoehdoista kertomiseen.” Supercell pääsi mukaan jo tammikuussa 2011 Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen piiriin. Rahoitusta myönnetään lupaavimmille yrityksille kansainvälistymiseen. Osana rahoitukseen liitettyä tavoitepakettia oli lisärahoituksen kerääminen sijoittajilta. Keväällä 2011 Supercell kertoi keränneensä 8,5 miljoonaa euroa sijoittajilta. Samana vuonna yritys kuitenkin muutti suuntaansa. Aiemmin yritys oli linjannut ke- 18 | NÄKÖALAT 1 2014 hittävänsä pelejä mobiilialustoille sekä webselaimille, sittemmin fokus rajattiin älypuhelimiin ja tabletteihin. Pekka Suomelan mukaan Tekesissä uskottiin Supercelliin, vaikka se muutti voimakkaasti strategiaansa. ”Supercell oli NIY-rahoituksen ensimmäinen peliyritys. Arviomme mukaan tiimi oli niin hyvä, että meidän kannatti olla projektissa mukana.” URAN SUURIN TARINA Kesäkuussa 2013 Supercellin toimistolla tapasi iloinen joukko. Paikalla olivat muun muassa Ilkka Paananen ja Pekka Suomela. Vuonna 2010 alkanut asiakastyö oli päättymässä. Kesällä 2012 Supercellin Hay Day -pelistä oli tullut valtava hitti. Muutamaa kuukautta myöhemmin Clash of Clanista tuli vielä suurempi hitti. Keväällä 2013 yritys kertoi maksaneensa Tekes-lainansa takaisin. Samalla yritys paljasti hurjat tulosluvut: vuonna 2012 Supercell teki yli 50 miljoonan euron voiton 75 miljoonan liikevaihdolla. ”Halusimme osoittaa arvostuksemme saamaamme apua kohtaan, ja toivottavasti eurot päätyvät eteenpäin muiden niitä tarvitsevien kasvuyritysten hyödyksi”, Ilkka Paananen perustelee poikkeuksellista päätöstä. Pekka Suomela sanoo Supercellin olleen suurin tarina, jossa hän on ollut Tekesin asiantuntijana mukana. Hän arvioi näkevänsä vuosittain satakunta liikeideaa tai toimivaa yritystä. Uusia hakemusasiakkaita hänellä on vuosittain 20–40. ”Parasta tässä työssä on se, että pääsee näkemään vuosittain suuren joukon erilaisia tapoja tehdä liiketoimintaa. Supercell on huikea esimerkki siitä, että voin nähdä maailmanluokan yrityksen ennen kuin siitä tulee maailmanluokan yritys”, Suomela sanoo. n Tutkimushankkeista enemmän yrityksiä TEKESIN TUTKIMUKSESTA UUTTA TIETOA JA LIIKETOIMINTAA -RAHOITUS AUTTAA TUTKIMUSLAITOKSIA SYNNYTTÄMÄÄN TUTKIMUSTULOKSISTA UUSIA YRITYKSIÄ. YKSI UUSISTA YRITYKSISTÄ ON ZENNIZ. TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: EEVA ANUNDI, ISTOCKPHOTO NÄKÖALAT 1 2014 | 19 iikkujat harrastajasta ammattilaiseen ovat yhä kiinnostuneempia saaman tarkkaa tietoa suorituksistaan. Esimerkiksi juoksemisessa tämä on helppoa, sillä jo kännykkä riittää anturiksi. Tenniksen muuttaminen numeroiksi, jotka kertovat syöttönopeuksista ja pallon osumakohdista, on vaikeampaa. ”Olin pelaamassa tennistä ja aloin miettiä, että miten lajista voisi saada enemmän irti”, Juha Toivanen kertoo. Tämä oli lähtökohta ideassa, jota Toivanen ja Vesa Mikkola työstivät VTT:n projektissa. Projektin teki mahdolliseksi Tekesin tut- 20 | NÄKÖALAT 1 2014 kimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus, jonka tavoitteena on synnyttää yrityksiä huippututkimuksen parissa syntyneistä uusista tutkimuslöydöksestä ja ideoista. TAVOITTEENA 20 KASVAJAA VUODESSA Suomalaiset tutkimuslaitokset jauhavat jatkuvasti uusia ideoita, mutta niitä ei kaupallisteta riittävän tehokkaasti. Syitä tähän on useita. Tutkijat eivät välttämättä ole kiinnostuneita yritystoiminnasta tai edes tutkimustulosten suojaamisesta. Tutkimustulokset ovat myös usein niin kaukana liiketoiminnasta, että rahoittajat eivät uskalla lähteä tutkimustaus- taisiin startupeihin mukaan varhaisessa vaiheessa. Tähän tarpeeseen on suunnattu Tekesin Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus, jolla rahoitetaan matkaa ideasta yritykseksi. TUTL-rahoitus on toiminut nyt kaksi vuotta. Tavoitteena hankkeissa on selvittää mahdollisuudet tutkimustulosten hyödyntämiselle, edistää idean kehittymistä ja valmistella kaupallista liiketoimintaa. ”Pyrimme synnyttämään TUTL:n avulla 15–20 kansainvälistä kasvuyritystä vuodessa”, sanoo rahoituksesta vastaava Tekesin johtaja Janne Viemerö. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus • Tutkimusprojektissa edistetään idean kehittymistä ja valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. • Vuonna 2013 rahoitusta sai yhteensä 74 projektia. Suurimpia rahoituksen saajia olivat VTT ja Aalto-yliopisto. • Rahoituksen myöntäminen aloitettiin vuonna 2012. • Vuodelle 2014 rahoitusta on budjetoitu noin 25 miljoonaa euroa. • Tekesin osuus projektin kustannuksista voi olla maksimissaan 70 prosenttia. • Haku on kahdesti vuodessa. Kevään haku päättyy 28.2. KOHTEITA SIJOITTAJILLE TUTL:n tulokset ovat olleet tähän mennessä hyviä. Rahoitusta saaneille projekteille suunnatun kyselyn mukaan 80 prosenttia projekteista näyttää liiketoiminnan kannalta lupaavilta. Viidessä prosentissa liiketoiminta on jo käynnissä. 15 prosentissa projekti on osoittanut, että tutkimuskohteesta ei ole ollut liiketoiminnaksi ”Hankkeessa on syntynyt yrityksiä, jotka varmasti kiinnostavat tulevaisuudessa myös sijoittajia”, Viemerö sanoo. Yksi pisimmälle päässeistä on juuri Zenniz, joka TUTL-hankkeessaan selvitti, kuinka se voi tarjota seurantapalveluita tennikseen ja mikä on ratkaisun kaupallinen potentiaali. Zenniksen tulevia asiakkaita ovat tenniskeskukset, jotka pientä kenttävuokran päälle tulevaa lisämaksua vastaan voivat tarjota asiakkailleen tarkkaa tietoa heidän pelistään. Nyt Aalto-yliopistossa ja Oxfordissa opiskellut tiimi valmistelee tuotteen lanseerausta. ”Tähtäämme markkinoille vuoden 2015 alussa”, Vesa Mikkola sanoo. n NÄKÖALAT 1 2014 | 21 Gasera sai kasvupotkua EU-ohjelmista MONI KASVU-URAA ETSIVÄ PK-YRITYS VIERASTAA EU-HANKKEITA TIUKAN VALINTASEULAN JA TYÖLÄÄN HAKUPROSESSIN VUOKSI. TURKULAINEN GASERA ON TOIMINUT TOISIN. EU:N TUTKIMUKSEN JA TEKNOLOGIAN PUITEOHJELMAT OVAT TARJONNEET INNOVATIIVISELLE KAASUANALYSAATTORIVALMISTAJALLE PÄÄOMASIJOITUSTEN KALTAISIA KASVURUISKEITA. TEKSTI: TIMO SORMUNEN aasuanalysaattoreita valmistava Gasera on hyvä esimerkki tutkimuslähtöisestä high tech -yrityksestä, joka on pitkäjänteisen työn jälkeen nousemassa todelliseen nousukiitoon. Vuoden 2013 liikevaihto ylsi noin 1,5 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on parikymmentä. Kuluvana vuonna tavoitteena on vähintään triplakasvu. ”Olemme toteuttaneet sovelluksia muun muassa energia- ja autoteollisuuteen sekä savukaasupäästöjen ja ilmanlaadun mittaukseen. Yksi uusi kasvualue on sähkömuuntajien kunnon analysointi, jossa mittauskohteena on muuntajien eristeöljy ja siinä tapahtuvat muutokset”, kertoo toimitusjohtaja Ismo Kauppinen. Kehitystyön varsinainen maali on vuosikymmenen lopulla, jolloin markkinoille aiotaan tuoda taskukokoinen, helppokäyttöinen ja moneen tarpeeseen taipuva kaasu- ja ilmanlaatuanalysaattori. ”Laajasta sovelluskirjosta huolimatta kaikki kehitystyö vie askel askeleelta tätä tavoitetta kohti”, Kauppinen painottaa. 22 | NÄKÖALAT 1 2014 ISOMPIEN PARTNERINA PUITEOHJELMIIN Samalla periaatteella Gasera on osallistunut myös liki kymmeneen erilaiseen EU-ohjelmaan. Aktiivisesti verkostoitunut pk-yritys on päässyt mukaan sen omaa tuotekehitystä ja liiketoimintastrategiaa tukeviin hankkeisiin isompien toimijoiden partnereina. ”Meille EU:n tutkimuksen ja teknologian puiteohjelmat ovat olleet kuin pääomasijoittajien siemenrahaa. Ilman niitä emme varmasti olisi näin pitkällä”, Kauppinen kiittelee. Toimitusjohtajan mukaan etenkin collaborative-hankkeet ovat olleet hedelmällisiä. Parhaillaan Gasera on mukana tutkimushankkeessa, jossa haetaan ratkaisua muun muassa huumeiden raaka-aineiden tunnistamiseen, piiloutuneiden ihmisten havainnointiin, räjähteiden löytämiseen sekä ruokateollisuuden prosessien tehostamiseen. Huumeiden havaitsemisesta ilmasta on syntynyt tutkimuksen ja tuotekehityksen rinnalla myös tuore väitöskirja. Tulevaa Horisontti 2020 -ohjelmaa aiotaan niinikään tarkastella tarkasti. Uudistuvaa SME-ohjelmaakaan ei unohdeta, vaikka aiem- milla kerroilla hyödyt ovat jääneet odotuksia pienemmiksi. Vuonna 2004 perustettu Gasera on saanut rahoitusta myös Tekesiltä. Yhtiö oli mukana nuorille ja innovatiivisille kasvuyrityksille suunnatussa NIY-ohjelmassa vuoteen 2012 saakka. Gaseran juuret ovat Turun yliopistossa, jossa Ismo Kauppisen isä, fysiikan professori Jyrki Kauppinen kehitti jo 1970-luvulla uudenlaista kaasusensoria. Vuosituhannen vaihteessa kaupallistetut sovellukset perustuvat PAS (Photo Acoustic Spectroscopy) ja FTIR (Fourier Transform Inraded) -menetelmiin, jotka mahdollistavat analysaattorien pienen koon ja kustannustehokkaan massatuotannon. ”Globaalit kasvunäkymät ovat todella lupaavat”, Ismo Kauppinen vakuuttaa. n Gallup Mikä tuote tai palvelu on tehnyt sinuun vaikutuksen? TOIMITTANUT: MARLEENA AHONEN KUVAT JA VIDEOT: SUSANNA LEHTO KATSO VIDEO Christian Lardot iPad tulee mieleen tuoreimpana juttuna, joka tullessaan tuntui täysin turhalta uudelta tietokoneelta. Se on kuitenkin mullistanut todella paljon, avaten uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja synnyttänyt startup-toimintaa sovelluskenttää laajentamalla. Suurin osa suomalaisistakin start-upeista pyörii tablettisovellusten ympärillä. KATSO VIDEO Ilkka Tiainen Oppifi Oy Googlen-hakukone. Noin 2005 kun olin Nokialla, sen aikainen esimieheni vinkkasi kokeilemaan ja sen jälkeen ei ole muita hakutapoja tullutkaan käytetyksi. Mistä pidän paljon on, ettei Googlen tarvinnut ennakkomainostaa tuotettaan, vaan tuote oli niin toimiva, että sitä lähtivät kaikki käyttämään ja viesti kulki ihmisten välityksellä. Kuvassa Gaseran kaasuanalysaattorien patentoitu ydinkomponentti: optinen mikrofoni. www.gasera.fi KATSO VIDEO KATSO VIDEO Krista Mikkonen Ville Niemi Polarin sykemittarit, mitä itsekin käytän lenkkeillessä, ovat olleet itsensä mittauksen esiaste. On mielenkiintoista, miten ihmiset ovat todella kiinnostuneita saamaan itsestään fysikaalisia tietoja ja tämän kaltainen kartoittaminen on todella ajankohtaista. Mielenkiintoinen paikalla olevista tuotteista on Athenan juoksumatto. Se tekee sisällä juoksemisen kokemukseksi, jossa voit lenkkeillä ja kävellä virtuaaliympäristössä. Voit käydä vaikka metsässä tai Kajaanin keskustassa. Tämä on toimiva tuote erityisesti kuntoutuksessa, jossa ei välttämättä pääse normaaliympäristöön johtuen toimintakyvyn alhaisuudesta. Tähän voisi lisätä vielä moniaistillisuutta lisäämällä esimerkiksi männyntuoksua. Taite, organisaatiokonsultointi Jyväskylän yliopisto Haastattelut tehtiin Tekesin Elinvoimaisia unelmia -tapahtumassa Helsingissä 4.12.2013. NÄKÖALAT 1 2014 | 23 KASVUYRITYKSEN TARINA Kaikki kyytiin KULJETUSPALVELUJEN SAAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ HELPOTTAVA ECOLANE KASVOI VAUHDILLA KANSAINVÄLISEKSI. NYKYÄÄN YHDYSVALLAT ON JO YRITYKSEN PÄÄMARKKINA-ALUE KYMMENINE ASIAKKAINEEN. TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: ISTOCKPHOTO, EEVA ANUNDI spoolaisen Ecolanen kutsuohjatun joukkoliikenteen ohjelmiston avulla esimerkiksi ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset saavat henkilökohtaiset kuljetuspalvelut täysin automatisoidusti. Automatiikka ja tosiaikainen matkojen yhdistely helpottaa muun muassa tilausvälitystä, ajonhallintaa sekä matkojen seurantaa ja raportointia. ”Tämä on erityisen tärkeää oikeassa elämässä, jossa eri osapuolet voivat myöhästellä ja olosuhteet matkalla muuttua dramaattisesti”, kertoo Ecolanen tuotekehitystä Suomessa johtava Douglas Spears. Vuonna 2002 perustettu Ecolane aloitti kimppakyytien järjestämiseen tarkoitetulla ohjelmistoalustalla, josta se siirtyi nopeasti liikuntarajoitteisten tarvitsemien matkojen sujuvoittamiseen. Ensin Suomessa ja Euroopassa, joiden jälkeen kuvaan astui Yhdysvallat. Sikäläinen tytäryhtiö Ecolane Inc voitti texasilaisen Arlingtonin kaupungin tarjouskilpailun liikuntarajoitteisten ja ikääntyneiden kuljetuspalvelusta vuonna 2008. Sattumoisin kaupungin tekniikkapuolella oli henkilöitä, jotka tunsivat Ecolanen alustan yritysten kautta, joissa olivat työskennelleet aiemmin. Näin syntyi ensimmäisen sopimus Yhdysvalloissa. Sopimukseen lisättiin pykälä, jonka mukaan ratkaisun piti todistaa hyödyllisyytensä vuoden sisällä. ”Ylitimme kaikki vaatimukset kolmessa kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana suoritettujen ajojen määrä tunnissa kasvoi 1,87:stä 2,29:ään. 30 kuukaudessa luku nousi 2,70:een. Kuten monilla kasvuyrityksillä, ensimmäinen sopimus uusilla markkinoilla oli käänteentekevä. Nyt meillä on Yhdysvalloissa asiakkaita jo 50 aina Philadelphiasta Phoenixiin”, Spears sanoo. 24 | NÄKÖALAT 1 2014 Made in Finland. Ecolanen menestyksen takana on Suomessa kehitetty ja huippuunsa hiottu teknologia. NÄKÖALAT 1 2014 | 25 Kenenkään ei pitäisi jäädä kyydittä. Me haluamme tehdä sen järjestämisestä mahdollisimman vaivatonta, sanoo Ecolanen Douglas Spears. 26 | NÄKÖALAT 1 2014 USA on isona ja tarkasti säädeltynä markkina-alueena Eurooppaa otollisempi. USA on isona ja tarkasti säädeltynä markkina-alueena Eurooppaa otollisempi. Vanhalla mantereella kuljetusmarkkinat ovat sirpaloituneet lukemattomiin eri kielialueisiin, joissa on vielä oma toisistaan täysin eriävä lainsäädäntö. YDINOSAAMINEN SUOMESSA, MARKKINAT MAAILMALLA Espoon päämaja vastaa Euroopan markkinoista sekä tuotekehityksestä. Menestyksen avain on Suomessa huippuunsa hiottu teknologia, jonka päälle on kerätty Yhdysvalloista valtava määrä tietoa asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä. Spears näkee Suomessa olevan erittäin korkeatasoista osaamista tulevaisuudessakin. Henkilöstön tyytyväisyydestä kertoo se, että töissä on edelleen monia yrityksen alkutaipaleella mukana olleita henkilöitä. Henkilökunnan osaamisen kehittämiseen Ecolane on myös satsannut paljon. Kasvuyrityksille tyypilliseen tapaan Ecolane on käynyt läpi uusien markkinoiden, kasvavan asiakaskannan ja teknologian kehittymisen mukanaan tuomia ongelmia. Amerikan valloituksen alkaessa vastassa oli isoja vakiintuneita toimijoita, joilla oli suhteet kunnossa ja toiminnot pitkälle hiottu. ”Me olimme itsepäisiä ja jatkoimme tuotteen kehittämistä, koska uskoimme sen olevan kilpailijoita parempi. Pikku hiljaa asiakkaat alkoivat nähdä saman ja alun hidas kasvuvauhti kiihtyi.” Omaa tuotetta kehitetään jatkuvasti, mutta se on tehtävä valikoiden. Paljon vaivaa on käytetty asiakkaille oikeasti hyödyllisten ominaisuuksien miettimiseen ja lisäämiseen samalla pitäen tuotteen helppo käytettävyys mielessä. ”Voi kuulostaa kliseeltä, mutta me tunnemme tämän toimialan. Tiedämme pitkän kokemuksen perusteella, mitä asiakkaat tahtovat ja millaisia ongelmia heillä on. Olemme softayritys, mutta viime kädessä tarkoitus on helpottaa ihmisten elämää.” TEKES AUTTAA UUDISTUMAAN JA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Liikennebisnes on perinteisesti erittäin konservatiivista. Ala hakee jatkuvasti keinoja toiminnan tehostamiseen ja uusien asiakaspalvelukonseptien luomiseen. Tämä näkyy myös jatkuvana kehittymisen tarpeena sitä palveleville yrityksille. Tekesin rahoituksella Ecolane on kehittänyt ohjelmistoaan alkuperäisestä kimppakyytiratkaisusta nykyiseen tuotteeseen. Tekesin avulla tuotetta kehitetään edelleen entistä käyttäjäystävällisemmäksi. UCLAyliopiston ja Tekesin kanssa toteutettavan Global Access -ohjelman eli GAPin kautta Ecolane sai liiketoimintasuunnitelman Yhdysvaltain markkinoille pääsemiseksi. Yrityksen liikevaihto on ollut tasaisen kovassa kasvussa Arlingtonin sopimuksesta saakka. Vuoden 2012 liikevaihto oli lähes seitsemän miljoonaa euroa. “Nykyinen liiketoimintamallimme perustuu kysyntään nopeasti reagoivaan tuotteeseen. Pohdimme parhaillaan laajentamista esimerkiksi kampusten, bisnesparkkien ja kotihoidon kuljetuspalveluihin. Alustallemme ei ole rajoituksia tällaisen suhteen. Haluamme myös kasvaa nopeasti Yhdysvaltojen lisäksi muilla markkinoilla”, Spears kertoo. n NÄKÖALAT 1 2014 | 27 SUUNNANNÄYTTÄJÄ Kohti parempaa terveyttä Haasteena käyttäytymisen muutos TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI TEKNIIKKA ANTAA MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN SEURAAMISEEN MONIN ERI TAVOIN. SEURANNASTA SEURAAVA ASKEL ON MUUTTAA IHMISTEN KÄYTTÄYTYMISTÄ. TÄHÄN PANOSTAA HELSINKILÄINEN HEALTH PUZZLE, JONKA TOIMITUSJOHTAJAN NELLI LÄHTEENMÄEN MIELESTÄ TERVEYDENHOIDOSSA INVESTOINTEJA PITÄISI LAITTAA ENTISTÄ ENEMMÄN ENNALTAEHKÄISYYN. 28 | NÄKÖALAT 1 2014 Tulevaisuudessa emme enää mene lääkäriin saadaksemme kuulla, että olemme sairaita, vaan sensorit kertovat, millainen on terveydentilamme. NÄKÖALAT 1 2014 | 29 un astuu sisään Health Puzzlen tiloihin, ei voi olla huomaamatta ajotelineelle nostettuja maantiepyöriä. Lähteenmäki kertoo innostuneensa lajista Yhdysvalloissa työskennellessään. Toimistolla voi päästä lenkille talvellakin ja erilaisten sensorien avulla voi seurata pyöräilijän suoritusta ja järjestää vaikka pyöräkilpailuja. Health Puzzle perustettiin heinäkuussa vuonna 2012. Yrityksen idea pohjautuu vuonna 2001 haettuun patenttiin, joka liittyy henkilökohtaiseen terveydenhoitoon sekä yksilöityyn lääkitykseen ja ravitsemukseen. Patenttia on haettu kuuteen eri maahan. Lähteenmäki tunsi patentointikuvion, koska patentti oli hänen isänsä hakema. Kun Lähteenmäki oli töissä Kalifornian Piilaaksossa, jossa hän osallistui infrastruktuuripalveluna toimitettavan pilvipalvelun myyntiin, hän kuuli terveysalan noususta. Yhdysvalloissa liikalihavuudesta johtuvat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes ja sydänsairaudet, ovat valtaisa ongelma, joiden hoitoon uudet teknologiat tarjoavat ratkaisuja. ”Jenkeissä uusia terveysalan innovaatioita syntyi viikoittain. Yksilöity terveydenhoito tuntui olevan kuuma ja tarpeellinen aihe. Niinpä soitin isälleni ja ehdotin, että ryhdymme työstämään patentin pohjalta tuotetta. Siitä se lähti”, Lähteenmäki sanoo. DATA EI MUUTU TOIMINNAKSI ITSESTÄÄN Health Puzzlen tavoitteena on alusta asti ollut tehdä henkilökohtaisista, ennaltaehkäisevistä terveydenhoitoratkaisuista toimivia niin yksityisille ihmisille kuin lääketieteen ammattilaisille. ”Matkan varrella huomasimme, että aluksi ottamamme lähestymistapa ei toimi, minkä vuoksi teimme perusteellisen suunnan muutoksen. Aluksi olimme enemmän terveysdatan aggregaattori, joka yhdisti terveysdataa eri sensoreista. Halusimme luoda ennennäkemättömän tarkan kuvan ihmisen terveydestä, mutta tajusimme, että eri sensoreiden kautta saatu data on vasta alku. Datahan ei muutu toiminnaksi itsestään.” Lähteenmäen mukaan tässä vaiheessa kirkastui, että yrityksen piti valita vaikein ja myös 30 | NÄKÖALAT 1 2014 kiintoisin tie, jotta yrityksen tavoite voitaisiin saavuttaa: ”Meidän pitää voida auttaa ihmisiä heidän käyttäytymisen muuttamisessa. Kukaan muu ei voi auttaa ihmisiä kuin he itse ja meidän pitää luoda tähän palvelu.” Nykyään Health Puzzle luonnehtii itseään käyttäytymisen muuttamispalveluksi, joka käyttää yhdistettyä dataa sekä pelillisiä elementtejä käytöksen muutoksen tukena. ITSE TEHDYT MITTAUKSET MUUTTAVAT TERVEYDENHOITOA Lähteenmäki kiistää, että itsensä mittaamisessa olisi kyse narsismista. Hänen mukaansa moderneilla sensoreilla on saatavissa omasta terveydestä tietoa, jota ei muuten saataisi. Nykytekniikka ei enää edellytä kankean taulukkolaskennan käyttöä, vaan mittauspalvelut ovat mukana elämässä ilman että tarvitsee tehdä manuaalisesti juuri mitään. Mittaamiseen käytettävät sensorit voivat olla esimerkiksi rannelaitteessa tai kännykässä. Kännykkä on Lähteenmäen mielestä hyvä väline, sillä se on useimmilla ihmisillä mukana ja sen kiihtyvyysanturia käyttämällä saadaan lasketuksi esimerkiksi juoksun, kävelyn tai pyöräilyn matkoja. Ala kehittyy Lähteenmäen mukaan vauhdilla ja uusia terveyttä mittaavia sensoreita tulee jatkuvasti. Esimerkiksi kännykän kameraa hyödyntävillä sensoreilla voidaan mitata sykettä. Silmä ei havaitse sykkeen myötä tapahtuvaa ihon värin muutosta, mutta kännykkäkamera huomaa sen. ”Viime aikoina on puhuttu paljon omahoidosta. Väitän, että itse tehdyt mittaukset tulevat muuttamaan omahoitoa ja lääkärin roolia. Lääkäri ei enää ole se, joka mittaa vaan monia asioita voidaan mitata edullisesti, varmasti ja helposti kotona. Lääkäristä tulee enemmän terveyden arkkitehti tai konsultti. Toimiva omahoito on yhdistelmä mahdollisimman helppokäyttöistä, jopa automatisoitua mittausta ja taitavaa terveyspalvelumuotoilua.” Lähteenmäki uskoo, että parhaiten tehdyt sensorit ja sovellukset leviävät isoille käyttäjäjoukoille. Seuraavat 5–10 vuotta ovat hänen mukaansa ratkaisevia tekniikan leviämisen kannalta. Lähteenmäki muistuttaa, että edelleen on paljon ihmisiä, joilla ei ole käytössään älypuhelimia. Hän uskoo, että terveyssovellusten käyt- tö lisääntyy sitä mukaa kuin ihmisille tulee uusia puhelimia. Tulevaisuudessa emme enää mene lääkäriin saadaksemme kuulla, että olemme kipeitä, vaan kehittyneet sensorit kertovat, millainen on terveydentilamme. Tulevaisuudessa osa tunnistimista saatetaan myös upottaa ihmisen kehoon. Olipa kyseessä askel-, paino-, hikoilu- tai mikä tahansa data, kyseessä on vasta alku. Meidän mielestämme olennainen kysymys on siinä, miten tämä data valjastetaan ihmisen käytöksen muutokseen. PELILLISTÄMINEN LUO HAUSKUUTTA Pelillistäminen on Lähteenmäen mielestä oiva tapa motivoida ihmisiä ja tuoda hauskuutta terveyttä edistäviin asioihin, joita pidetään hänen mielestään usein turhan ankeina. Myös terveydenhoito voi olla iloista ja hauskaa. ”Olemme vasta ottamassa ensi askeleita datasta oppimisessa ja ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa. Tulevaisuudessa voidaan rakentaa entistä personoidumpia terveyden edistämispalveluita. Mahdollisesti tähän voidaan yhdistää myös geneettistä tietoa.” Nyt Health Puzzle Oy:ssä on viisi työntekijää. B-to-B-tuotteen lisäksi keväällä lanseerataan kuluttajasovellus. Yrityksellä oli ensin aikomuksena toimia toisessa järjestyksessä, mutta aloittavassa yrityksessä pidetään Lähteenmäen mukaan kaikki ovet avoimina kehitykselle. Lähteenmäki on iloinen siitä, että Tekesissä on uskottu heidän ideaansa. Hänen mukaansa Suomi on hyvä testimarkkina, mutta Suomesta pitää lähteä ulos nopeasti, jotta yritys ei jää liian pieneksi ja isolla rahalla toimivien ulkomaisten yritysten jalkoihin. Health Puzzlen kehittämä sovellus toimii Lähteenmäen mukaan myös muilla markkinoilla kuin Suomessa. Sovellusta pitää käännöksen lisäksi lokalisoida paikallisten olojen mukaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveydenhoitojärjestelmä tarjoaa omat, vaativat markkinansa. ”On hienoa, että on olemassa rahoittajia, jotka uskovat yritykseen, mutta tärkeintä on saada tyytyväisiä asiakkaita.” n Kaverit mukaan terveyshaasteesen Health Puzzle Oy:n ensimmäinen mobiilipalvelu lanseerataan tänä keväänä kuluttaja-asiakkaille. YOU-niminen palvelu otettiin jo testikäyttöön yhteistyössä Diacorin kanssa ystävänpäivänä 14.2. PIlotissa pyritään siihen, että työterveyslääkärit voisivat määrätä sairauksien hoidon ja lääkityksen sijasta terveyttä edistävän haasteen. YOU-sovelluksessa tarjotaan käyttäjille terveyttä edistäviä hauskoja haasteita, joita voi lähteä tekemään yhdessä ystävien tai vaikka kollegoiden kanssa. Voi olla esimerkiksi painonpudotus- tai juoksuhaasteita. YOU on pilvipalvelu. Palveluun tulee käyttäjän luvalla tietoja rajapintojen kautta muista palveluista kuten älyvaaoista. Käyttäjä voi määrittää, kuka tiedot näkee ja käyttäjä voi halutessaan pyyhkiä kaikki tietonsa. Sovellukseen on tulossa kymmenittäin integraatioita erilaisiin terveyttä seuraaviin palveluihin ja laitteisiin. Toisaalta sensoreita ei ole pakko käyttää, vaan liikkeelle pääsee kuka tahansa sopivalla haasteella. Nelli Lähteenmäki IKÄ: 28 Koulutus: diplomi-insinööri, tuotantotalous PERHE: poikaystävä HARRASTUKSET: musiikki, maantiepyöräily, crossfit, golf URASTA: ”parhaat opit Piilaaksosta kun olin töissä Eucalyptus Systems -nimisessä pilviteknologiayrityksessä” NÄKÖALAT 1 2014 | 31 RISTEYKSESSÄ Kyberturvallisuus puhuttaa ja jakaa mielipiteitä igitaaliajan yhteiskunnan toimivuuden perusedellytys on toimiva tietoverkko. Tietoverkossa tehdään valtaisa määrä asioita, jotka vielä jokunen vuosikymmen sitten tapahtuivat reaalimaailmassa. Nyt yhteiskuntamme toimivuus on verkoissa kulkevan tiedon ja sitä käsittelevien, hallinnoivien ja jalostavien järjestelmien varassa. Kun myös turvallisuusvaatimukset ja -uhat ovat siirtyneet yhä enemmän tietoverkkoihin ja -järjestelmiin, on tullut aika kiinnittää huomiota kyberturvallisuuteen. Viime vuonna kyberturvallisuudesta tuli suosittu puheenaihe. Siitä ollaan yhtä mieltä, että kyberturvallisuutta on edistettävä. Mutta siitä, mitä kyberturvallisuudella ylipäätään tarkoitetaan ja onko syytä rajoittaa vai vapauttaa toimintaa tietoverkoissa, ollaan jo eri mieltä. Kyberturvallisuudella voidaan tarkoittaa kaikkea tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta tietoverkkojen ja -järjestelmien turvallisuuden kautta yleiseen yritysten ja valtioiden turval- 32 | NÄKÖALAT 1 2014 lisuuteen saakka. Näkökulmasta riippuen turvallisuus lisääntyy joko kieltämällä, tunnistamalla, estämällä ja poistamalla tietoverkoissa kaikki haitalliselta tuntuva toiminta ja tieto, tai päinvastoin toimimalla täysin avoimesti käyttäen vain avoimia järjestelmiä ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja. Koko totuus tuskin löytyy minkään akselin ääripäästä. Kyberturvallisuudessa tapahtuu paljon mielenkiintoista niin maailmalla kuin Suomessa. Meillä on käynnistetty monia aktiviteetteja, yhdessä ja erikseen. Hedelmällisiä kyberturvallisuuden edistämisympäristöjä on synnytetty, innostuneita ihmisiä on saatu mukaan ja huimiakin tulevaisuudenkuvia maalailtu. Vuoden 2013 julkisia saavutuksia kyberturvallisuuden edistämiseksi ovat muun muassa Suomen kyberturvallisuusstrategian julkistaminen, Jyväskylän nimeäminen kyberturvallisuusosaamisen edistämisestä vastaavaksi kaupungiksi, yritysten yhteistyönä syntynyt Finnish Information Security Cluster – FISC ry:n toiminnan käynnistyminen sekä Turvallisuuskomitean, KUVA: SUSANNA LEHTO DIGILE Oy:n ja Tekesin järjestämien lukuisten keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksien yleisömenestys. Kyberturvallisuusstrategian visio siitä, että vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa, asettaa kovan haasteen. Se saavutetaan ainoastaan yhteistyöllä. Viranomaiset määrittelevät tarpeet ja kuvaavat tavoitetilan, ja yritykset yhdessä tutkimuslaitosten kanssa kehittävät menetelmiä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat edelläkävijäaseman syntymisen. Edelläkävijä-Suomessa kehitetyt tuotteet ovat kilpailukykyisiä myös kansainvälisessä markkinassa. n Kirjoittaja Tiina Nurmi on asiantuntija Tekesin Kasvuyritykset-vastuualueella. TEKESIN TARJOAMA Tekesistä rahoitusta parhaille ideoille ja eturivin yrityksille ONKO YRITYKSELLÄNNE HUIPPUIDEA, JOSTA AIOTTE TEHDÄ KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ? ONKO TEILLÄ POTENTIAALISIA ASIAKKAITA, KYSYNTÄÄ JA KILPAILUETUA? USKOTTAVA TIIMI, OSAAMISTA JA RESURSSEJA? KASVUHALUA JA -KYKYÄ? JOS VASTASIT EDELLISIIN KYSYMYKSIIN MYÖNTÄVÄSTI, KANNATTAA TUTUSTUA RAHOITUSTARJONTAAMME YRITYSTEN KEHITYSTYÖN ERI VAIHEISIIN. Tutkimus ja kehitys Tuote Palvelu Liiketoimintamalli Osaaminen Menetelmä Organisaation, prosessin ja johtamisen kehitys VERKOSTOIDU JA VAIKUTA TEKESIN OHJELMISSA Tahtooko yrityksenne olla rakentamassa kansainvälistä liiketoimintaa uusista oppimisratkaisuista tai kiinnostaako pelialan huikea kehitys? Näihin ja moniin muihin teemoihin ja toimialoihin keskittyvät ohjelmamme tarjoavat rahoituksen lisäksi palveluja, toimintaa ja parhaita verkostoja. Ohjelmissa rakennetaan tulevaisuutta pitkäjänteisesti, usean vuoden ajan. Myös muut kuin Tekesin rahoitusasiakkaat voivat osallistua ohjelmien tapahtumiin. Ohjelmissa pääset vaikuttamaan uusien alojen kehittymiseen! Seuraa myös ajankohtaisiin teemoihin keskittyviä kampanjoitamme, jotka tarjoavat esimerkiksi rahoitushakuja ja tapahtumia. Kansainvälisen kasvun suunnittelu voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Esimerkiksi Market Access Program tarjoaa kansainvälisen liiketoiminnan osaamista yhdessä maailman huippuyliopistojen liiketoimintaosaajien kanssa. Kasvuväylä puolestaan räätälöi yritykselle parhaiten sopivat julkiset asiantuntija- ja rahoituspalvelut nopean kasvun tueksi. Nämä palvelut ovat tarjolla sellaisille yrityksille, joilla on jo näyttöjä lupaavasta liiketoiminnasta. Jos kuulut tähän joukkoon, hae mukaan seuraavalla hakukierroksella ja tutustu myös muihin palveluihin. Erinomainen mahdollisuus sekä yrityksille että tutkimuslaitoksille on EU:n rahoittama Horisontti 2020 -ohjelma, jossa rahoitetaan eurooppalaista tutkimusta ja innovaatiotoimintaa vuosina 2014–2020. Uutta ohjelmassa on aikaisempaa isommat panokset myös pkyritysten kehitysprojekteihin. PALVELUJA KASVUN JA KANSAINVÄLISTYMISEN TUEKSI TEKESIN ASIAKKAAKSI? Tarjoamme yhdessä muiden toimijoiden kanssa palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset Palvelujemme pääkohderyhmää ovat pk-yritykset, mutta asiakkaitamme ovat myös suu- KUVA: MARKUS SOMMERS Mihin Tekesin rahoitusta voi käyttää? Nopea kasvu ja kansainvälistyminen Nuoret innovatiiviset yritykset ret yritykset, julkiset tutkimuslaitokset ja muut organisaatiot. Mikäli et ole entuudestaan Tekesin asiakas, käytä hyväksesi palveluitamme uusille asiakkaille. Tutustu materiaaleihimme, testaa ideaasi ja projektisi rahoitusmahdollisuuksia ja ota yhteyttä tunnustelupalveluumme. ¡ Lue lisää verkosta! Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin tapahtumiin ja avoinna oleviin rahoitushakuihin verkossa www.tekes.fi Uusien asiakkaiden neuvonta: www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut palvelut: www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut Horisontti 2020: www.tekes.eu/horisontti-2020 NÄKÖALAT 1 2014 | 33 UUSIIN ASEMIIN Nimityksiä Mika Klemettinen on nimitetty asiantuntijaksi Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot -vastuualueelle Älykkäät ratkaisut -yksikköön. Uusvanha tekesläinen: Manu Setälä DIPLOMI-INSINÖÖRI MANU SETÄLÄ ALOITTI VUODEN ALUSSA TEKESISSÄ NUORET YRITYKSET -VASTUUALUEEN ASIANTUNTIJANA HELSINGISSÄ. SETÄLÄ ON KUITENKIN JO TUTTU MIES TEKESISSÄ, SILLÄ HÄN ON AIEMMIN TOIMINUT TEKESIN ASIANTUNTIJANA PIRKANMAAN ELY-KESKUKSESSA. TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: SUSANNA LEHTO Mitä teet Tekesissä? Asiantuntijatehtävät Nuoret ohjelmistoyritykset -yksikössä vievät eniten aikaa, eli käytännössä alkavien yritysten sparrausta ja rahoitushakemusten käsittelyä työni pitkälti on. Mistä tulit alun perin Tekesiin ja mitä olet tehnyt aiemmin? Olen ollut Tekesin hommissa Pirkanmaan ELY-keskuksessa Tampereella jo vuosia ja olinhan vajaat seitsemän kuukautta Tekesin pääkonttorissa jo aiemmin. Taustani on yliopistomaailmassa, jossa olin opettajana, tutkijana ja johtajana. Sieltä siirryin yrittäjäksi huonosti menestyneeseen startupiin. Tein muutaman vuoden myös EU-hankehommia ennen ELY-Tekes-ajan alkamista. Keitä kuuluu perheeseesi? Olen ukki ja ylpeä siitä, eli tytär on jo perustanut oman perheen. Kotona on vielä poika, jolle koetan opettaa autoilun ihmeellistä maailmaa sekä vaimo. Kulttuurituottaja Miia Linnusmaa on nimitetty määräaikaiseksi tiedottajaksi Markkinointi ja viestintä -yksikköön. KTM Laura Elo on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Kasvuyritykset-vastuualueelle Kulutusmarkkina-yksikköön. HTM Laura Nurmi on nimitetty määräaikaiseksi asiantuntijaksi Ohjaus ja verkostot –vastuualueelle Innovaatiorahoituksen strateginen tuki –yksikköön. Ilkka Myllymäki työskentelee harjoittelijana Brysselissä Ohjaus ja verkostot -vastuualueella Ohjausyksikössä. DI Marko Karjalainen on nimitetty IT-arkkitehdiksi Tietohallintopalvelutyksikköön. Mitä harrastat? Sählyä silloin kun löytyy sopivan huonotasoinen sählääjäporukka, lenkkeilyä ainakin kesäisin, dataamista ja someilua, sekä tietenkin vanhan talon ja pihapiirin ylläpitoa. n 34 | NÄKÖALAT 1 2014 FM Hanna Artman on nimitetty määräaikaiseksi projektikoordinaattoriksi Piilaaksoon Ohjaus ja verkostot -vastuualueelle Strateginen tuki -yksikköön. YHTEYSTIEDOT Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 30.5.2014 Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Virallinen sähköposti Ulkomaan yksiköt [email protected] Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel Intia New Delhi Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected]. Puhelinvaihde Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected]. Puhelinvaihde 029 50 55000 arkisin klo 8–16.15 Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut. Uusien asiakkaiden neuvonta Innovaatiorahoituskeskus Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, 00101 HELSINKI www.tekes.fi KiinaPeking Shanghai USA Palo Alto Washington D.C. VenäjäPietari Moskova Rahoitustunnustelupalvelu www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä. Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500 ma–to klo 8–17, pe klo 10–17. Verkkoasioinnin tekninen tuki Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15 www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Etelä-Savon ELY-keskus Jääkärinkatu 14 PL 164, 50101 Mikkeli Puh. 029 50 24000 Keski-Suomen ELY-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 250, 40101 Jyväskylä Puh. vaihde 029 50 24500 Pohjanmaan ELY-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, 65101 Vaasa Puh. 029 50 28500 Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 029 50 26500 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki Puh. 029 50 27500 Lapin ELY-keskus Ruokasenkatu 2 PL 8060, 96101 Rovaniemi Puh. 029 50 37000 Pohjanmaan ELY-keskus Kokkolan palvelupiste Ristirannanakatu 1 PL 240, 67101 Kokkola Puh. . 029 50 28500 Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12 PL 29, 15141 Lahti Puh. 029 50 25000 Lapin ELY-keskus Kemin palvelupiste Asemakatu 19 94100 Kemi Puh. 029 50 37000 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kauppakatu 40 B PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 50 26000 Satakunnan ELY-keskus Valtakatu 12 PL 266, 28101 Pori Puh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, 00241 Helsinki Puh. vaihde 029 50 21000 Pirkanmaan ELY-keskus Pellavatehtaankatu 25 PL 297, 33101 Tampere Puh. 029 50 36000 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Viestikatu 1 PL 86, 90101 Oulu Puh. 029 50 38000 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta Puh. 029 50 29000 Varsinais-Suomen ELY-keskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 236, 20101 Turku Puh. 029 50 22500 Kainuun ELY-keskus Kalliokatu 4 PL 115, 87101 Kajaani Puh. 029 50 23500 NÄKÖALAT 1 2014 | 35 Suomi tarvitsee 5000000 johtajaa Maailma muuttuu ja tarvitsemme uusia menestyksen avaimia niin taloudessa kuin koko yhteiskunnassa. Myös suomalaisten työn on uudistuttava. Yksikään menestystarina ei synny ilman ihmisiä. Tarvitsemme uudenlaista johtajuutta. Jokaisen meistä on oltava oman työnsä johtaja. Jotta Suomi menestyy, tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat halukkaita ottamaan vastuuta, ja esimiehiä, jotka haluavat antaa vastuuta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat uteliaita ja ahneita oppimaan uutta ja kannustavat omalla esimerkillään myös työkavereitaan kehittämään toimintaansa joka päivä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka innostavat työhön ja innostuvat työstä. Innostava työ johtaa kannattavaan bisnekseen. On aika toimia. Nyt. Mitä sinä teet tänään innostavan työn eteen? Tekesin liiketoiminnan uudistumiseen tähtäävä Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelma ja Työelämä 2020 -hanke haastavat jokaisen johtajan ja työntekijän mukaan työn vallankumoukseen. Tavoitteemme on, että vuonna 2020 Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat. Otatko sinä haasteen vastaan? Jos olet samaa mieltä, lue lisää ja allekirjoita haasteemme: www.tekes.fi/liideri/kampanja Innostava työ – menestyvä bisnes
© Copyright 2024 ExpyDoc
