Lataa tiedosto

AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 1 | 2014
TEEMA
s. 12‑27
Menestyksen
palapeli
Supercellin
rahoittaja
Sivu 16
Uusinta tekniikkaa
kehiin fiksuilla
hankinnoilla
Sivu 12
Future Watch
Jätebisnes kasvaa
Venäjällä
Sivu 10
NÄKÖALAT 1 2014
|
1
SISÄLTÖ
Menestyksen
palapeli
TEEMA
s. 12‑27
12 Uusinta tekniikkaa kehiin
fiksuilla hankinnoilla
Anna
Lauttamus-Kauppila
16 Supercellin rahoittaja
Viestintä- ja
asiakaspalvelujohtaja
Patentti- ja
rekisterihallitus (PRH)
19Tutkimushankkeista
enemmän yrityksiä
22 Gasera sai kasvupotkua
EU-ohjelmista
23 Gallup: Mikä tuote tai
palvelu on tehnyt sinuun
vaikutuksen?
26
28
32
KASVUYRITYKSEN TARINA
SUUNNANNÄYTTÄJÄ
RISTEYKSESSÄ
Ecolane haluaa
tehdä kyytien
järjestämisestä
vaivatonta
Nelli Lähteenmäki
Kyberturvallisuus
motivoi ihmisiä kohti puhuttaa ja jakaa
parempaa terveyttä mielipiteitä
PÄÄKIRJOITUS3
VALOKEILASSA4
UUTTA TEKESISTÄ
6–10
UUSIA JULKAISUJA
11
2
|
NÄKÖALAT 1 2014
LUKIJAN VINKKI
TEKESIN TARJOAMA 33
NIMITYKSIÄ34
YHTEYSTIEDOT35
Työurallani useaa lehteä päätoimittaneena ja satoja ellei tuhansia asiakas- ja sidosryhmälehtiä lukeneena on
hämmästyttävää, ja toisaalta kenties
ymmärrettävää, että painettu viesti jaksaa yhä ilahduttaa. Varsinkin kun se on
sisällöltään ja ulkoasultaan punnittu ja
kohderyhmää puhutteleva. ”Näköalat”
on tällaista laatutyötä.
Tekesin toimiala ja siten asiakaslehden aihevalikoima on poikkeuksellisen
laaja ja eteenpäin suuntautuva – lehden
nimestähän sen jo huomaa. Niinpä lukijalle on haasteellista valita suosikki aiheiden runsaudenpulasta. Tuoreimman
numeron iso tärppi saattaisi olla juttu Supercellin alkuvaiheista tai Helsingin Sanomissakin nimeä saaneen nuoren yrittäjän Nelli Lähteenmäen Health
Puzzle Oy:n tarina – molemmat Tekesin
tukemia totta kai. Ylipäänsä asiakasyritysten esittelyt ja niihin liitetty tieto Tekesin roolista on kiinnostavaa luettavaa,
ja eri alojen yrityscaseja on tähänkin numeroon saatu kiitettävän monta.
Viestinnän ammattilaisena innostuin kuitenkin erityisesti kahdesta pienemmästä jutusta: omaan työhistoriaani liittyvästä Tiina Nurmen yhden sivun
tekstistä, jonka aiheena on kyberturvallisuus (s. 32) ja ”Tekesin kone” –jutusta (s. 6-7), jossa infografiikkaa on taiten
käytetty kuvaamaan rahoituksen vaikuttavuutta sitä saaneissa yrityksissä. Mainiota, miten hyvin yksinkertaisesti esitetyt luvut voivatkin olla niin mielenkiintoisia ja kuvata tärkeää asiaa vaikuttavasti
ja selkeästi! n
PÄÄKIRJOITUS
Yksi maali,
monta tapaa auttaa
Oletko koskaan ollut sumussa merellä? Kotisatamaan voi olla vaikea löytää, vieraasta
puhumattakaan. Ammattiliikenteessä luotsit auttavat laivaa rantautumaan satamaan
kelissä kuin kelissä.
Yritykset saattavat joutua vastaavanlaiseen tilanteeseen niiden pohtiessa parhaita
tapoja hyödyntää julkista rahoitusta kansainvälisille markkinoille päästäkseen.
Minullakin menee välillä sormi suuhun, kun yritän löytää parhaan mahdollisen avun
asiakkaillemme. Huolimatta siitä, että olen osa julkisen yritysrahoituksen verkostoa
Tekesin ja ELY-keskuksen solmukohdassa, ja siten tunnen kaikki alueelliset toimijat ja
useimmat valtakunnallisesta verkostosta.
Pienenä, mutta korkean osaamisen maana meidän pitää hakea kasvu kotimaata
kauempaa. Mennä merta edemmäs kalaan, vaikka riskit ja rahoitustarve kasvavat.
Näissä julkiset rahoittajat voivat auttaa yrityksiä tarjoamalla niille kulloinkin sopivimmat
rahoitus- ja asiantuntijapalvelut.
Kasvuväylä-palvelu on esimerkki luotsiveneestä, jonka kautta yritys saa tuekseen
julkisen rahoitusoppaan kansainvälisiin satamiin päästäkseen. Oma Kasvuluotsi sparraa,
avaa byrokratian solmuja, kertoo vaihtoehtoja, jotta yritys saavuttaisi asettamansa
kasvun tavoitteet. Kovalta työltä yritys ei tietenkään välty, mutta matkaa voidaan
tasoittaa ja kasvun riskiä jakaa.
Vaikka julkinen rahoitus ei ole itseisarvo sinänsä, eikä ilmaista rahaa ole
olemassakaan, voi se olla oiva apu, kun yrityksellä on suunnitelma sekä tahto kasvaa
kunniahimoisesti ja tehdä asioita uudella tavalla. Me olemme kaikki samalla merellä
matkalla kohti yhteistä määränpäätä – kansainvälisiä markkinoita.
Pirjo Hakanpää
Asiantuntija
Kasvuyritykset
KUVA: EEVA ANUNDI
Näköalat – Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille
TOIMITUSNEUVOSTO
Numero 1 | 2014 21.2.2014
Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu , Kari Ingberg
Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila
Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia Moilanen,
Pia Mörk, Sanna Piironen
JULKAISIJA
Tekes
TOIMITUS
PÄÄTOIMITTAJA:
Pia Mörk
Susanna Lehto
TOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski,
Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila,
Josi Tikkanen
TOIMITUKSEN SIHTEERI:
KANSIKUVA:
Eeva Anundi
Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen
PAINATUS: Punamusta Oy
ISSN-L 1798-9876
ISSN 1798-9876 (Painettu)
ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)
PAINOS: 14 500
TAITTO:
Seuraava numero ilmestyy 30.5.2014
NÄKÖALAT 1 2014
|
3
VALOKEILASSA
Koonneet: Kaj Nordgren ja Pia Mörk
OIKEANLAISEN LUETTAVAN löytäminen kirjastosta saattaa olla työlästä. Kirjasampoverkkopalvelu opastaa käyttäjää etsimään kiinnostavaa kaunokirjallisuutta, mutta osaa
muutakin. Haun yhteydessä palvelu ehdottaa käyttäjälle esimerkiksi myös kirjailijoiden
elämäkertoja, muita teoksia, heihin liittyviä taideteoksia, valokuvia ja historiallisia tapahtumia. Kirjoja voi hakea jopa kansikuvan perusteella. Palvelussa on tällä hetkellä tietoja
muun muassa 160 000 romaanista, lastenkirjasta ja novellista sekä 35 000 kirjailijasta
ja lisää on tulossa.
Kirjasampo hyödyntää niin sanottuja ontologioita, joiden avulla tietokone yhdistelee
monenlaisia tietosisältöjä yhteen palveluun huomattavasti paremmin kuin ilman vastaavaa teknologiaa. Käyttäjälle tämä näkyy laajempana aineistona ja tarkempina hakuosumina. Palvelun perustan ovat kehittäneet Aalto- ja Helsingin yliopisto Tekesin rahoittamissa hankkeissa.
www.kirjasampo.fi
Näköaloja halutaan
jatkossakin lukea
paperilta
4
|
NÄKÖALAT 1 2014
KUVA: ISTOCKPHOTO
Kulttuuria
joka makuun
TEKES TEKI VERKKOSIVUILLAAN sekä puhelinkyselynä Näköalat-lehden lukijatutkimuksen alkusyksystä
2013. Halusimme tietää missä julkaisumuodossa lehteämme halutaan lukea ja minkä tyyppisiä sisältöjä
siltä odotetaan. Kyselyyn vastasi 171 henkilöä, joista
vajaa 70 prosenttia on lehden tilaajia.
Kyselyn mukaan selvästi eniten lehteä halutaan
lukea painettuna. Toiseksi suurimman kannatuksen sai
yhdistelmä netti/kännykkä/tabletti. Lähes yhtä kovaa
kannatusta tämän yhdistelmän rinnalla sai pelkästään
netissä julkaistava versio. Kysymykseen, minkä tyyppisiä juttuja haluttaisiin lukea missäkin formaatissa,
selvä vastaus oli, että syvemmät taustoittavat jutut
halutaan lukea painettuna, lyhyitä juttuja sähköisistä
välineistä. 78 prosenttia vastaajista piti Näköalat-lehteä melko tai erittäin hyödyllisenä, 22 prosenttia melko tai täysin hyödyttömänä.
Näköalojen toimitus kiittää palautteesta! Lukijatutkimuksen palkinnot on arvottu vastaajien kesken ja
toimitettu voittajille.
Innokylästä sote-ideoita
ja hyviä toimintamalleja
Suomen Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n sekä SOSTE Suomen sosiaali ja
terveys ry:n yhteinen Innokylä-palvelukokonaisuus ja erityisesti sen verkkopalvelu on vakiinnuttanut nopeasti asemansa yhtenä sote-alan keskeisenä, kaikille avoimena vuorovaikutusja kehitysfoorumina. Innokylässä kunnat ja alan toimijat voivat jakaa kokemuksia ja toimivaksi havaittuja käytäntöjä. Myös yritykset ovat tervetulleita. Innokylän hankepankissa pääsee
tutustumaan käynnissä oleviin, mutta myös vireillä oleviin hankkeisiin. Innokylää rahoittavat
Tekes, Raha-automaattiyhdistys sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
www.innokyla.fi
Vaalikone
menestyy maailmalla
OULULAINEN ZEF OY haluaa maailmasta avoimemman ja sai asiakkaikseen
kansainvälisiä mediajättejä.
Yrityksen tunnetuin tuote on Suomen vuoden 2006 presidentinvaaleihin yhdessä
MTV3:n kanssa kehitetty vaalikone. Vuonna 2011 ZEF sai asiakkaakseen mm. AlJazeeran, jonka kanssa rakennettiin vaalikone Egyptin presidentinvaaleihin. Tämän
vuoden aikana yhteistyö jatkuu tuottamalla vaalikoneet useisiin muihin maihin, kuten
Libanoniin, Turkkiin ja Irakiin.
Viime marraskuussa ZEF teki sopimukset maailman suurimpien mediatalojen
BBC:n, CNN:n, Reutersin, Foxin ja NBC:n kanssa.
Tekes on rahoittanut ZEFin tutkimusta ja tuotekehitystä. Yritys on myös mukana
Kasvuväylä-palvelussa, jossa oma Kasvuluotsi etsii yritykselle kulloinkin parhaiten
sopivat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut nopeaan kansainväliseen kasvuun.
Suomeen uusi
50 M€
rahasto
INVENTURE on perustanut uuden varhaisen vaiheen teknologiayhtiöihin sijoittavan 50 miljoonan euron pääomarahaston.
Inventure II -rahaston sijoittajia ovat
Euroopan investointirahasto EIF, Kasvurahastojen Rahasto, Sandvik Eläkesäätiö,
Suomen Teollisuussijoitus ja Sitra, joiden
lisäksi mukana on yksityisiä instituutioita ja sijoittajia. Rahastoon kerätään vuoden 2014 aikana lisää pääomia rahaston
75 miljoonan euron tavoitekokoon saakka.
Inventure II -rahasto sijoittaa noin 20
teknologiayhtiöön Suomessa ja lähialueilla. Iso osa Inventuren sijoituskohteita on
saanut Tekesin rahoitusta. Osa yrityksistä on saanut myös Nuoret innovatiiviset
yritykset -rahoitusta, jonka tavoitteena on
vauhdittaa lupaavien kasvuyritysten kansainvälistymistä. Rahoituksella pyritään
edesauttamaan myös sitä, että yritykset
saavat lisää rahaa yksityisiltä sijoittajilta,
kuten Inventurelta.
Kiinan markkinoille
Fudan iLab -ohjelman avulla
KUVA: ISTOCKPHOTO
VIISI SUOMALAISTA PK-YRITYSTÄ hakee jälleen kasvua ja uutta liiketoimintaa
Kiinan markkinoilta viime vuoden Fudan iLab -ohjelmasta saatujen erinomaisten
kokemusten rohkaisemina. Mukaan pääsivät kosmetiikkayritys Lumene,
valmistavalle teollisuudelle 3D-simulointiohjelmistoa tarjoava Visual
Components, tekstiilituotteisiin ja sisustuspalveluihin erikoistunut Vallila Interior,
bioenergiaratkaisujen ja energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija BioGTS, sekä
muun muassa sairaaloille muovituotteita valmistava Serres.
Vallila etsii fokusoidusti suurempia jälleenmyyntikanavia tuotteilleen. Pääsy
Fudan iLabiin helpotti päätöstä kohdemarkkinasta, josta jo työelämässä vuosia ollut
opiskelijatiimi tekee markkinaselvityksen.
Fudan iLab -ohjelmassa yritykset voivat kehittää kansainvälisen liiketoiminnan
osaamistaan arvostetun Shanghaissa sijaitsevan Fudanin bisneskoulun MBAopiskelijoiden kanssa. Tekes voi rahoittaa ohjelmaan osallistumisesta koituvia
kuluja. Haku ensi vuoden Fudan iLabiin avataan lokakuussa.
www.tekes.fi/fudan
NÄKÖALAT 1 2014
|
5
UUTTA TEKESISTÄ
Arktiset meret
-ohjelman tavoitteena alan kestävä liiketoiminta
ARKTISEN ALUEEN TALOUDELLINEN PAINOARVO ON KASVUSSA. TEKESIN
VUODEN VAIHTEESSA KÄYNNISTYNYT ARKTISET MERET -OHJELMA VAUHDITTAA
SELLAISTEN UUSIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ, JOIDEN
AVULLA ARKTISILLE MERIALUEILLE SYNTYY KESTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA.
TEKSTI: SANNA NUUTILA KUVA: ISTOCKPHOTO
hjelman keskeisiä liiketoimintaalueita ovat laiva- ja meriteollisuus, arktinen ja muu meriliikenne, offshore-teollisuus sekä
ympäristöteknologia. Ohjelman projekteissa
syntyvät tuotteet ja palvelut edistävät kestävää ja ekotehokasta liiketoimintaa globaalisti.
”Mahdollisuuksia on niin metalli- ja konepajateollisuudelle, meriteollisuudelle, energiaalalle, cleantech-yrityksille, erilaisille suunnittelu- ja palvelualoille kuin ict- ja ohjelmistoaloillekin. Arktinen muotoilu ja arktisen ympäristön tietopalvelut ovat esimerkkejä uusista
liiketoiminnoista”, kuvailee ohjelman päällikkö
Piia Moilanen.
6
|
NÄKÖALAT 1 2014
100 MILJOONAN PANOSTUS
Tekes sijoittaa kolmivuotiseen ohjelmaan 45
miljoonaa euroa. Osallistuvien yritysten sekä
muiden rahoittajien odotetaan sijoittavan
ohjelmaan 55 miljoonaa. Mitä 100 miljoonalla
sitten saadaan aikaan?
”Tavoitteena on analysoida asiakastarpeita, tunnistaa uusia markkinoita ja synnyttää
uutta liiketoimintaa, jonka arvo on useita miljardeja euroja. Ohjelma auttaa yrityksiä verkottumaan kansainvälisesti merkittäviin investointiprojekteihin. Toisaalta tavoitteena on
myös luoda kansainvälisesti vahvoja arktisen
osaamisen tutkimuskeskittymiä, joilla hou-
kutellaan yritysten kehitysinvestointeja Suomeen”, Piia Moilanen kertoo.
”Globaali taloudellinen mielenkiinto kohdistuu yhä enemmän arktisille ja jääpeitteisille merialueille. Uskomme, että suomalaiset yritykset ovat tehokkaimpia kumppaneita luotaessa kestävää liiketoimintaa arktisissa olosuhteissa. Suomalaisten ratkaisujen avulla toimintaa voidaan rakentaa ympäristöystävällisesti”,
jatkaa Moilanen. n
www.tekes.fi/arktisetmeret
Uskomme, että
suomalaiset yritykset ovat
tehokkaimpia kumppaneita
luotaessa kestävää
liiketoimintaa arktisissa
olosuhteissa. Suomalaisten
ratkaisujen avulla
toimintaa voidaan rakentaa
ympäristöystävällisesti.
NÄKÖALAT 1 2014
|
7
TEKES
Näin toimii
Tekesin kone
TEKESIN RAHOITUS TUOTTAA SATOJA UUSIA TUOTTEITA, PALVELUITA JA PATENTTEJA
MARKKINOILLE. RAHOITUSTA SAANEET YRITYKSET MYÖS SYNNYTTÄVÄT VERTAILURYHMÄÄ
NOPEAMMIN TYÖPAIKKOJA JA ENEMMÄN LIIKEVAIHTOA, KERTOVAT TUOREET LUVUT.
TEKSTI: JOSI TIKKANEN PIIRROS: KARI LEHKONEN
2013
Päättyneissä
projekteissa syntyi
1860
1 270
myönteistä
rahoituspäätöstä
577 M€
yritysten ja tutkimusorganisaatioiden
projekteihin
8
|
NÄKÖALAT 1 2014
tuotetta, palvelua
tai prosessia
67%
yritysprojektien
rahoituksesta
pk-yrityksille
ekesin rahoitus tuottaa uusia tuotteita, palveluita, patentteja ja opinnäytetyötä. Tärkeintä on, että se tuottaa
myös uutta liikevaihtoa ja uusia työpaikkoja.
Vuonna 2013 Tekes sijoitti 577 miljoonaa
euroa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden
projekteihin. Yritysten projekteihin suunnatusta 349 miljoonasta eurosta 67 prosenttia eli
234 miljoonaa euroa kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille. Viime vuonna päättyneissä
projekteissa syntyi 1 270 tuotetta, palvelua tai
prosessia ja 1 030 patenttia.
Yritysten Tekesiltä hakema tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Yritykset hakivat
Tekesiltä 615 miljoonan euron rahoitusta, kun
rahoitusta voitiin myöntää yrityksille 349 mil-
joonaa euroa. Haettu summa on 20 prosenttia
suurempi kuin vuonna 2012.
Tekes julkisti tammikuussa tulos- ja vaikuttavuusluvut. Vuosittain julkistettavat luvut
koskevat viime vuotta ja vuosina 2009 ja 2010
päättyneitä projekteja. n
3
vuoden
kuluttua
mitatut
vaikutukset
Tekesin rahoituksen vaikutukset on saatu
vertaamalla Tekesin rahoittaman yrityksen kehitystä
vertailuryhmään. Tekesin joukon muodostavat
yritykset, joiden Tekesin rahoittama projekti on
päättynyt vuosina 2009 tai 2010. Näiden yritysten
kehitystä on seurattu vuosina 2009–2012.
Päättyneissä
projekteissa syntyi
Liikevaihto
kasvoi
tuotetta, palvelua
tai prosessia
nopeammin kuin
pk-vertailuyrityksissä
20 %
1030
Työpaikat
lisääntyivät
17 %
-yks.
nopeammin kuin
pk-vertailuyrityksissä
yks.
-yks.
Vienti kasvoi
20 %
vuodessa
NÄKÖALAT 1 2014
|
9
UUTTA TEKESISTÄ
Team Finland Future Watch:
Jätebisnes
kasvaa Venäjällä
”PIETARISSA JÄTTEET LAJITELLAAN YHÄ KUIN SATA VUOTTA SITTEN - KAIKKI SAMAAN KASAAN”, KITEYTTÄÄ VIRPI
HERRANEN VENÄJÄN JÄTTEIDENLAJITTELUN NYKYTILAN. HERRANEN VASTAA TEKESIN TOIMINNOISTA VENÄJÄLLÄ
PIETARISTA KÄSIN. HÄN ON PEREHTYNYT HYVIN YRITYSTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN VENÄJÄLLÄ.
TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: LEHTIKUVA VIDEO: VIRPI HERRANEN
opeasti kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia on
esimerkiksi yhdyskuntajätteen logistiikkasektorilla, uusissa ekopark-konsepteissa, kaatopaikkajätteen kierrätyksessä ja käsittelyssä sekä
koulutus- ja konsultaatiopalveluissa”, Herranen luettelee.
Ympäristöliiketoiminnan kasvualoja ja erityisesti yhdyskuntajätteen käsittelyä Venäjällä on analysoitu tuoreessa Team Finland Future Watch -selvityksessä ”Waste Management
in the Russian Megacities”.
”Suomalaiset yritykset ovat ketteriä ja innovatiivisia, mutta Venäjän markkinoille pääsyy vaatii yhteistyötä laajemmalla joukolla”,
Virpi Herranen toteaa. Alan yritysten yhteistyötä luodaan muun muassa Tekesin Green
Growth -ohjelman avulla.
MISSÄ ON MARKKINOITA
LÄHITULEVAISUUDESSA?
Team Finland Future Watch -palvelu välittää
kasvuyrityksille ennakointitietoa liiketoimintamahdollisuuksien muutoksista 2–5 vuoden
aikajänteellä. Future Watch -palvelu on tarkoitettu erityisesti kansainvälistä kasvua tavoitteleville pk-yrityksille, jotka osallistuvat esimerkiksi Kasvuväylä-ohjelmaan tai Tekesin ohjel-
Tutustu Waste Management in the Russian Megacities -raporttiin ja muihin Team Finland
Future Watch -selvityksiin: www.tekes.fi/futurewatch
10
|
NÄKÖALAT 1 2014
miin. Palvelut muodostetaan yritysryhmille,
mutta yksittäiset yritykset ovat tiedon hyödyntäjiä.
Tekes kerää ennakointitietoa maailmalta
yhdessä Team Finland -verkostoon kuuluvien
toimijoiden kanssa. Pääkohdemaina ovat palvelun alkuvaiheessa Intia, Kiina, USA ja Venäjä.
Toimintaa aloitetaan parhaillaan myös muun
muassa Brasiliassa. n
KATSO VIDEO „
UUSIA JULKAISUJA
Tekesin esitteitä
The Game Industry of Finland
Tekes funding for SMEs
– Renew, Grow, Go Global
Horisontti 2020 – EU:n tutkimuksen
ja innovoinnin puiteohjelma
Englanninkielinen rahoitusesite.
Horisontti 2020 -julkaisu kuvaa EU:n uuden
tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman
sisältöjä.
Feelings 2012–2018
Tutkitusti vaikuttavaa
toimintaa
Creating business by combining knowledge,
technology and feelings
Liiketoimintaa, tietoa, tunnetta ja teknologiaa
yhdistämällä -ohjelman missiona on auttaa
Suomessa toimivia yrityksiä tunnistamaan
aineettoman arvonluonnin mahdollisuudet
ja hyödyntämään niitä kilpailuedun lähteenä.
Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelman esitteen
englanninkielinen versio.
Taskuesite: ydinfaktat Tekesin
vaikuttavuudesta.
Huippuostajan
työkirja
Tekesin
ohjelmien raportteja
Team Finland
Future Watch -raportteja
Polttokennot-ohjelman loppuraportti
2007–2013
Future of Waste Management in Russian
Megacities, Team Finland Future Watch
Report 12/2013
Polttokennot-ohjelman loppuraportissa kuvataan
ohjelman tavoitteita, sisältöä ja ohjelman keskeisiä
tuloksia. Ohjelman aikana suomalainen polttokennoosaaminen nousi maailman kärkiluokkaan.
Tekesin Skene – Games Refueled -ohjelman
tavoitteena on vahvistaa Suomen globaalia
asemaa peli- ja viihdeteollisuuden huipulla.
Ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi mm.
matchmaking-tapahtumia, markkinaselvityksiä
sekä verkottumista.
Miten tulla huippuostajaksi? Se
vaatii organisaatioilta johtamista,
kulttuurinmuutosta ja uudenlaista
osaamista. Tekes ja Huippuostajan
työkirja auttavat sinua ja
organisaatiotasi matkalla huipulle.
Selvityksessä on analysoitu ympäristöliiketoiminnan
kasvualoja ja erityisesti yhdyskuntajätteen käsittelyä
Venäjällä.
NÄKÖALAT 1 2014
|
11
TEEMA
Uusinta
tekniikkaa
fiksuilla hank
SIITÄ ON 10 VUOTTA, KUN JÄRVENPÄÄN
MESTARIASUNTOJEN KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ ANTTI RÄTY
KILPAILUTTI RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN
TOIMITTAJAT. VASTAPERUSTETULLA FIDELIXILLÄ
SATTUI OLEMAAN TARJOLLA MARKKINOIDEN
PISIMMÄLLE KEHITETTY JÄRJESTELMÄ, JOTA TARJOSI
YHTIÖN TOIMITUSJOHTAJA JUSSI RANTANEN.
TEKSTI: MAARIT KAUNISKANGAS
KUVAT: EEVA ANUNDI, ISTOCKPHOTO
Jussi Rantanen
Rantanen on Fidelixin toimitusjohtaja ja yksi yhtiön omistajista.
Valmistuttuaan lvi-insinööriksi vuonna 1990 hän aloitti työt
Atmostech Oy:ssä, jonka toimitusjohtajana hän toimi ennen
Fidelixin perustamista.
Jo opiskeluaikana Rantanen innostui rakennusautomaatiosta,
koska siinä yhdistyivät kiinnostavalla tavalla niin lvi- ja tietotekniikka kuin energiankäyttö ja -säästö. Rakennusautomaatio tuntui
tulevaisuuden alalta, jossa tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja
tarjoaa mahdollisuuksia oppia koko ajan uutta.
kehiin
nkinnoilla
Yhteistyö Fidelixin kanssa alkoi vuonna
2004. Kuinka päädyitte hankkimaan
rakennusautomaatiojärjestelmän juuri
Fidelixiltä?
AR: Tuolloin vain Fidelix pystyi toimittamaan
internet-pohjaisen etäkäytettävän
järjestelmän. Halusimme palvelun, joka
ei olisi paikkaan sidottu. Tänään sellaista
kutsuttaisiin kiinteistöhuollon tekniseksi
pilvipalveluksi.
Miten osasitte pyytää tarjousta Fidelixiltä?
Vastaperustettu yhtiö ei ollut vielä kovin
tunnettu.
AR: Kanssamme tekemässä
suunnitteluohjetta rakennusautomaatiota
varten oli eräs konsultti. Hän oli seurannut
enemmänkin alaa ja tunsi Fidelixin. Yhtiön
perustajillahan oli useiden vuosien kokemusta
alasta. Lähetimme tarjouspyynnöt ainakin
viidelle alan toimijalle.
Antti Räty
Räty on toiminut Järvenpään Mestariasuntojen
kiinteistöpäällikkönä vuodesta 2003. Rakennusinsinööri
Räty on kehittänyt hankintaprosessin sähköiseksi jo
tarjousvaiheessa. Yrityksen hankintahenkilöstö on
kouluttautunut hallitsemaan kaikki hankintalain määräykset.
Räty toivookin, että tarjoajat lisäisivät osaamistaan, jotta
muutoin edullisia ja hyviä ja tarjouksia ei tarvitsisi hylätä
muotovirheen tai huolimattomuuden takia.
Mitkä muut asiat kuin internetpohjaisuus ja etäkäytettävyys painoivat
tarjouskilpailussa?
Järvenpään Mestariasunnot oli Fidelixin
ensimmäisiä isoja asiakkaita. Minkälainen
merkitys sillä on ollut?
AR: Teimme laatuvertailuja ja pisteytimme
tarjoukset määrittelemiemme vaatimusten
mukaan. Rakennusautomaatiojärjestelmää
ei voi valita vain hinnan perusteella.
Järjestelmän ominaisuudet ja
käyttömukavuus painoivat vaa’assa paljon.
Kiinteistön huoltomiehen pitää oppia
käyttämään järjestelmää parissa päivässä.
JR: Pystyimme tarjoamaan sellaista, mitä
ei vielä kilpailijoilla ollut olemassakaan.
Saimme hyvän ison referenssin, joka on
tuonut meille muita tilauksia ja tehnyt
meitä tunnetuksi alalla. Urakoitsijan
näkökulmasta julkisen hankkijan roolilla on
valtava merkitys. Innovatiivinen julkinen
hankinta voi antaa startup-yritykselle sen
ensimmäisen referenssin, joka sysää yhtiön
menestysradalle.
JR: Järjestelmä on kiinteistönhoitajan
työkalu. Sitä käytetään, jos sitä on
helppo käyttää. Tänään Järvenpään
Mestariasunnoissa käytössä oleva on jo
neljännen sukupolven järjestelmä.
14
|
NÄKÖALAT 1 2014
AR: Olemme saaneet edelläkävijän maineen.
Monet uusien tuotteiden ja järjestelmien
kehittäjät tulevat meille esittelemään
aikaansaannoksiaan.
Olette kehittäneet ja rakentaneet yhdessä
nollaenergiataloa. Kuinka talo toimii?
JR: Talon energiatehokkuuden takaavat
erityinen eristys, aurinkopaneelit,
aurinkoputkikeräimet, lämpökaivot,
ennakoiva sääpalvelu sekä useat muut
energiaa säästävät ratkaisut. Jotta
kaikki toimisi optimaalisesti, tarvitaan
rakennusautomaatiojärjestelmä toimimaan
talon ”aivoina”. Järjestelmästä ollaan
kiinnostuttu ulkomaita myöten. Meillä on
käynyt taloon tutustumassa vieraita muun
muassa Kiinasta ja Venäjältä.
AR: Perusidea toimii, vaikka vuonna 2011
valmistunut talo on vasta nyt täydessä
iskussa. Pari vuotta on mennyt säätämiseen.
Esimerkiksi viime kesänä aloimme myydä
ylimääräistä lämpöä useampaan taloon
eikä vain yhteen taloon, kuten alun perin oli
suunniteltu.
Järvenpään
Mestariasunnot Oy
Jätvenpään Mestariasunnot on vuonna 1995
perustettu kunnallinen vuokrataloyhtiö,
jolla on noin 1700 asuntoa Järvenpään
kaupungin alueella. Yhtiössä on otettu
rohkeasti käyttöön uusinta tekniikkaa. Yksi
edistyksellinen hanke on nollaenergiatalo,
jonka kehittämisessä olivat mukana myös
Fidelix, VTT, ARA, Sitra ja Tekes.
Fidelix Oy
Fidelix on voimakkaasti kasvava kotimainen
rakennusautomaatio- ja turvajärjestelmiä
kehittävä ja myyvä yritys, jonka tuotteista
merkittävä osa menee vientiin. Yhtiön
palveluksessa Suomessa on yli sata henkilöä.
Yhtiölle kertyi vuonna 2013 liikevaihtoa 15
miljoonaa euroa.
Fidelixin perustivat vuonna 2002 joukko
rakennusautomaation ja turvatekniikan
parissa pitkän kokemuksen hankkineita
henkilöitä. Tänään yhtiön avainhenkilöillä on
kullakin vähintään 20 vuoden kokemus alasta.
Mitä seuraavaksi hankintojen saralla?
AR: Jos en olisi juuri nyt tässä, olisin
työpöytäni ääressä tekemässä HILMAaan
LTO-laitteiden toimittajille tietopyyntöä, jolla
haluamme selvittää, mitä yrityksillä on tarjota.
JR: Tietopyynnön kautta yritykset saavat
tietoa siitä, minkälaisia hankintoja on
suunnitteilla.
AR: Meillä on seuraavaksi tulossa
ilmanvaihtoon liittyviä hankintoja, joita ei
toteuteta aivan perinteisesti. Toimivuuden ja
energiatehokkuuden vaatimusten määrittelyt
tullaan tekemään tarkasti tarjouspyynnössä,
tällöin annetaan mahdollisuus toimittajan
innovatiivisille ratkaisuille.
JR: Verorahoja käytetään paljon julkisiin
hankintoihin. Voitaisiinko satsata enemmän
innovatiivisiin hankintoihin? Annettaisiin
mahdollisuuksia uusille toimintamalleille ja
uudelle teknologialle. n
Huippuostajat
tekevät fiksuja
hankintoja
Tekesin 2013 käynnistyneessä
Huippuostajat-ohjelmassa kannustetaan
tilaajia hankkimaan fiksummin ja siten
luomaan mahdollisuuksia yritysten uusien
tuotteiden ja palveluiden markkinoille
pääsyyn.
Ohjelma kohdistuu pääosin toimialoille,
joiden markkinoilla julkisella sektorilla
on merkittävä rooli. Näitä ovat energia ja
ympäristö, ICT, sosiaali- ja terveyspalvelut,
rakennettu ympäristö ja turvallisuus.
www.tekes.fi/huippuostajat
NÄKÖALAT 1 2014
|
15
Supercellin
rahoittaja
TEKESIN ASIANTUNTIJA PEKKA SUOMELA PÄÄSI SEURAAMAAN
AITIOPAIKALTA, KUN SUPERCELL KASVOI IDEASTA MAAILMANLUOKAN
YRITYKSEKSI.
TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ JA SUPERCELL
uhtikuussa 2010 Tekesin tiloissa Pasilassa tapasi kolme iloista
miestä. Supercellin tarina oli vasta alussa, mutta Varsinais-Suomesta lähtöisin olevat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja iloitsivat
TPS:n yllätyksellisestä jääkiekon Suomen mestaruudesta, jonka turkulaisseura oli juuri voittanut. Turussa työskentelevä Tekesin asiantuntija Pekka
Suomela yhtyi iloon.
Tapaamisen varsinainen tarkoitus oli tutustua Paanasen ja Kodisojan uuteen
peli-ideaan, josta myöhemmin kasvoi Supercell.
”Kiinnitin heti huomioni tiimiin. Se koostui kavereista, joilla kaikilla oli kokemusta onnistuneista startup-yrityksistä samalta toimialalta”, Suomela muistelee. Lisäksi kauppatieteilijää ilahdutti se, että Supercell tavoitteli peleillään laajaa kohdeyleisöä.
Tiimi ja idea vakuuttivat Tekesin. Supercellille myönnettiin tuotekehityslainaa, jonka avulla yritys lähti rakentamaan ensimmäistä peliään.
”Perustajat sijoittivat omia säästöjään Supercelliin, ja sitä vastaan saimme
nostettua Tekesiltä muutaman sadan tuhannen euron tuotekehityslainan. Tuo
laina mahdollisti liikkeellelähdön ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen.
Ilman tätä tuotekehityslainaa emme todennäköisesti olisi olemassa”, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kertoo.
16
|
NÄKÖALAT 1 2014
Pekka Suomela
KOULUTUS: Kauppatieteiden
maisteri, valtiotieteiden maisteri
IKÄ: 50
TYÖ: Tekesin teknologiaasiantuntija Turussa vuodesta
2006. Aiemmin Tekesissä
yritystalousasiantuntijana.
ENNEN TEKESIÄ:
tekijänoikeusjärjestössä
markkinointitehtävissä ja
kansainvälisessä kemian
yrityksessä controllerina.
NÄKÖALAT 1 2014
|
17
”Perustajat sijoittivat omia säästöjään
Supercelliin, ja sitä vastaan saimme
nostettua Tekesiltä muutaman sadan
tuhannen euron tuotekehityslainan.
Tuo laina mahdollisti liikkeellelähdön
ja ensimmäisten työntekijöiden
palkkaamisen. Ilman tätä
tuotekehityslainaa emme
todennäköisesti olisi olemassa”,
Supercellin toimitusjohtaja Ilkka
Paananen kertoo.
150 ASIANTUNTIJAA
Tekesin asiantuntijat ovat asiakastyötä tekevä
joukko. Yhteensä hanketyötä tekeviä asiantuntijoita on noin 150, joista valtaosa työskentelee
Pasilassa.
Iso joukko työskentelee myös maakunnissa ELY-keskusten yhteydessä. Turussa työskentelevä Pekka Suomela on tehnyt asiakasvastuullista työtä vajaa kymmenen vuotta.
”Työni koostuu kolmesta pääotsikosta.
Sparraan yrityksiä haastamalla niiden liikeideaa tai nykyistä liiketoimintaa. Tämän lisäksi
pyrin antamaan yrityksen vetäjille hyviä kontakteja. Lisäksi neuvon heitä rahoituksen suhteen, mihin kuuluu Tekesin rahoituksesta kertominen”, Suomela sanoo.
”Supercellin kohdalla asiantuntijan työ
keskittyi Tekesin rahoitusvaihtoehdoista kertomiseen.”
Supercell pääsi mukaan jo tammikuussa
2011 Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen piiriin. Rahoitusta myönnetään lupaavimmille yrityksille kansainvälistymiseen.
Osana rahoitukseen liitettyä tavoitepakettia oli lisärahoituksen kerääminen sijoittajilta.
Keväällä 2011 Supercell kertoi keränneensä 8,5
miljoonaa euroa sijoittajilta.
Samana vuonna yritys kuitenkin muutti
suuntaansa. Aiemmin yritys oli linjannut ke-
18
|
NÄKÖALAT 1 2014
hittävänsä pelejä mobiilialustoille sekä webselaimille, sittemmin fokus rajattiin älypuhelimiin ja tabletteihin.
Pekka Suomelan mukaan Tekesissä uskottiin Supercelliin, vaikka se muutti voimakkaasti
strategiaansa.
”Supercell oli NIY-rahoituksen ensimmäinen peliyritys. Arviomme mukaan tiimi oli niin
hyvä, että meidän kannatti olla projektissa mukana.”
URAN SUURIN TARINA
Kesäkuussa 2013 Supercellin toimistolla tapasi
iloinen joukko. Paikalla olivat muun muassa
Ilkka Paananen ja Pekka Suomela. Vuonna
2010 alkanut asiakastyö oli päättymässä.
Kesällä 2012 Supercellin Hay Day -pelistä oli tullut valtava hitti. Muutamaa kuukautta
myöhemmin Clash of Clanista tuli vielä suurempi hitti. Keväällä 2013 yritys kertoi maksaneensa Tekes-lainansa takaisin. Samalla yritys
paljasti hurjat tulosluvut: vuonna 2012 Supercell teki yli 50 miljoonan euron voiton 75 miljoonan liikevaihdolla.
”Halusimme osoittaa arvostuksemme
saamaamme apua kohtaan, ja toivottavasti eurot päätyvät eteenpäin muiden niitä tarvitsevien kasvuyritysten hyödyksi”, Ilkka Paananen
perustelee poikkeuksellista päätöstä.
Pekka Suomela sanoo Supercellin olleen
suurin tarina, jossa hän on ollut Tekesin asiantuntijana mukana. Hän arvioi näkevänsä vuosittain satakunta liikeideaa tai toimivaa yritystä. Uusia hakemusasiakkaita hänellä on vuosittain 20–40.
”Parasta tässä työssä on se, että pääsee
näkemään vuosittain suuren joukon erilaisia
tapoja tehdä liiketoimintaa. Supercell on huikea esimerkki siitä, että voin nähdä maailmanluokan yrityksen ennen kuin siitä tulee maailmanluokan yritys”, Suomela sanoo. n
Tutkimushankkeista
enemmän
yrityksiä
TEKESIN TUTKIMUKSESTA UUTTA TIETOA JA LIIKETOIMINTAA
-RAHOITUS AUTTAA TUTKIMUSLAITOKSIA SYNNYTTÄMÄÄN
TUTKIMUSTULOKSISTA UUSIA YRITYKSIÄ. YKSI UUSISTA
YRITYKSISTÄ ON ZENNIZ.
TEKSTI: JOSI TIKKANEN
KUVAT: EEVA ANUNDI, ISTOCKPHOTO
NÄKÖALAT 1 2014
|
19
iikkujat harrastajasta ammattilaiseen ovat yhä kiinnostuneempia
saaman tarkkaa tietoa suorituksistaan. Esimerkiksi juoksemisessa
tämä on helppoa, sillä jo kännykkä riittää anturiksi.
Tenniksen muuttaminen numeroiksi, jotka
kertovat syöttönopeuksista ja pallon osumakohdista, on vaikeampaa.
”Olin pelaamassa tennistä ja aloin miettiä,
että miten lajista voisi saada enemmän irti”,
Juha Toivanen kertoo.
Tämä oli lähtökohta ideassa, jota Toivanen ja Vesa Mikkola työstivät VTT:n projektissa. Projektin teki mahdolliseksi Tekesin tut-
20
|
NÄKÖALAT 1 2014
kimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoitus, jonka tavoitteena on synnyttää yrityksiä huippututkimuksen parissa syntyneistä uusista tutkimuslöydöksestä ja ideoista.
TAVOITTEENA 20 KASVAJAA VUODESSA
Suomalaiset tutkimuslaitokset jauhavat jatkuvasti uusia ideoita, mutta niitä ei kaupallisteta riittävän tehokkaasti. Syitä tähän on
useita. Tutkijat eivät välttämättä ole kiinnostuneita yritystoiminnasta tai edes tutkimustulosten suojaamisesta. Tutkimustulokset ovat
myös usein niin kaukana liiketoiminnasta, että
rahoittajat eivät uskalla lähteä tutkimustaus-
taisiin startupeihin mukaan varhaisessa vaiheessa.
Tähän tarpeeseen on suunnattu Tekesin
Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa
-rahoitus, jolla rahoitetaan matkaa ideasta yritykseksi. TUTL-rahoitus on toiminut nyt kaksi vuotta.
Tavoitteena hankkeissa on selvittää mahdollisuudet tutkimustulosten hyödyntämiselle,
edistää idean kehittymistä ja valmistella kaupallista liiketoimintaa.
”Pyrimme synnyttämään TUTL:n avulla
15–20 kansainvälistä kasvuyritystä vuodessa”,
sanoo rahoituksesta vastaava Tekesin johtaja
Janne Viemerö.
Tutkimusideoista
uutta tietoa ja
liiketoimintaa
-rahoitus
• Tutkimusprojektissa edistetään idean
kehittymistä ja valmistellaan sen
kaupallistamista uutena liiketoimintana.
• Vuonna 2013 rahoitusta sai yhteensä
74 projektia. Suurimpia rahoituksen
saajia olivat VTT ja Aalto-yliopisto.
• Rahoituksen myöntäminen aloitettiin
vuonna 2012.
• Vuodelle 2014 rahoitusta on budjetoitu
noin 25 miljoonaa euroa.
• Tekesin osuus projektin kustannuksista
voi olla maksimissaan 70 prosenttia.
• Haku on kahdesti vuodessa. Kevään
haku päättyy 28.2.
KOHTEITA SIJOITTAJILLE
TUTL:n tulokset ovat olleet tähän mennessä
hyviä. Rahoitusta saaneille projekteille suunnatun kyselyn mukaan 80 prosenttia projekteista näyttää liiketoiminnan kannalta lupaavilta. Viidessä prosentissa liiketoiminta on jo
käynnissä. 15 prosentissa projekti on osoittanut, että tutkimuskohteesta ei ole ollut liiketoiminnaksi
”Hankkeessa on syntynyt yrityksiä, jotka
varmasti kiinnostavat tulevaisuudessa myös
sijoittajia”, Viemerö sanoo.
Yksi pisimmälle päässeistä on juuri Zenniz, joka TUTL-hankkeessaan selvitti, kuinka
se voi tarjota seurantapalveluita tennikseen ja
mikä on ratkaisun kaupallinen potentiaali.
Zenniksen tulevia asiakkaita ovat tenniskeskukset, jotka pientä kenttävuokran päälle
tulevaa lisämaksua vastaan voivat tarjota asiakkailleen tarkkaa tietoa heidän pelistään.
Nyt Aalto-yliopistossa ja Oxfordissa opiskellut tiimi valmistelee tuotteen lanseerausta.
”Tähtäämme markkinoille vuoden 2015
alussa”, Vesa Mikkola sanoo. n
NÄKÖALAT 1 2014
|
21
Gasera sai
kasvupotkua
EU-ohjelmista
MONI KASVU-URAA ETSIVÄ PK-YRITYS VIERASTAA EU-HANKKEITA TIUKAN
VALINTASEULAN JA TYÖLÄÄN HAKUPROSESSIN VUOKSI. TURKULAINEN GASERA
ON TOIMINUT TOISIN. EU:N TUTKIMUKSEN JA TEKNOLOGIAN PUITEOHJELMAT
OVAT TARJONNEET INNOVATIIVISELLE KAASUANALYSAATTORIVALMISTAJALLE
PÄÄOMASIJOITUSTEN KALTAISIA KASVURUISKEITA.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN
aasuanalysaattoreita valmistava
Gasera on hyvä esimerkki tutkimuslähtöisestä high tech -yrityksestä, joka on pitkäjänteisen työn
jälkeen nousemassa todelliseen nousukiitoon.
Vuoden 2013 liikevaihto ylsi noin 1,5 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on parikymmentä. Kuluvana vuonna tavoitteena on vähintään
triplakasvu.
”Olemme toteuttaneet sovelluksia muun
muassa energia- ja autoteollisuuteen sekä
savukaasupäästöjen ja ilmanlaadun mittaukseen. Yksi uusi kasvualue on sähkömuuntajien kunnon analysointi, jossa mittauskohteena on muuntajien eristeöljy ja siinä tapahtuvat muutokset”, kertoo toimitusjohtaja Ismo
Kauppinen.
Kehitystyön varsinainen maali on vuosikymmenen lopulla, jolloin markkinoille aiotaan
tuoda taskukokoinen, helppokäyttöinen ja moneen tarpeeseen taipuva kaasu- ja ilmanlaatuanalysaattori.
”Laajasta sovelluskirjosta huolimatta kaikki kehitystyö vie askel askeleelta tätä tavoitetta
kohti”, Kauppinen painottaa.
22
|
NÄKÖALAT 1 2014
ISOMPIEN PARTNERINA PUITEOHJELMIIN
Samalla periaatteella Gasera on osallistunut
myös liki kymmeneen erilaiseen EU-ohjelmaan. Aktiivisesti verkostoitunut pk-yritys
on päässyt mukaan sen omaa tuotekehitystä
ja liiketoimintastrategiaa tukeviin hankkeisiin
isompien toimijoiden partnereina.
”Meille EU:n tutkimuksen ja teknologian
puiteohjelmat ovat olleet kuin pääomasijoittajien siemenrahaa. Ilman niitä emme varmasti
olisi näin pitkällä”, Kauppinen kiittelee.
Toimitusjohtajan mukaan etenkin collaborative-hankkeet ovat olleet hedelmällisiä. Parhaillaan Gasera on mukana tutkimushankkeessa, jossa haetaan ratkaisua muun muassa huumeiden raaka-aineiden tunnistamiseen, piiloutuneiden ihmisten havainnointiin, räjähteiden
löytämiseen sekä ruokateollisuuden prosessien tehostamiseen. Huumeiden havaitsemisesta ilmasta on syntynyt tutkimuksen ja tuotekehityksen rinnalla myös tuore väitöskirja.
Tulevaa Horisontti 2020 -ohjelmaa aiotaan niinikään tarkastella tarkasti. Uudistuvaa
SME-ohjelmaakaan ei unohdeta, vaikka aiem-
milla kerroilla hyödyt ovat jääneet odotuksia
pienemmiksi.
Vuonna 2004 perustettu Gasera on saanut rahoitusta myös Tekesiltä. Yhtiö oli mukana nuorille ja innovatiivisille kasvuyrityksille suunnatussa NIY-ohjelmassa vuoteen 2012
saakka.
Gaseran juuret ovat Turun yliopistossa,
jossa Ismo Kauppisen isä, fysiikan professori
Jyrki Kauppinen kehitti jo 1970-luvulla uudenlaista kaasusensoria. Vuosituhannen vaihteessa kaupallistetut sovellukset perustuvat PAS
(Photo Acoustic Spectroscopy) ja FTIR (Fourier Transform Inraded) -menetelmiin, jotka
mahdollistavat analysaattorien pienen koon ja
kustannustehokkaan massatuotannon.
”Globaalit kasvunäkymät ovat todella lupaavat”, Ismo Kauppinen vakuuttaa. n
Gallup
Mikä tuote tai palvelu on tehnyt
sinuun vaikutuksen?
TOIMITTANUT: MARLEENA AHONEN KUVAT JA VIDEOT: SUSANNA LEHTO
KATSO VIDEO 
Christian Lardot
iPad tulee mieleen tuoreimpana juttuna,
joka tullessaan tuntui täysin turhalta
uudelta tietokoneelta. Se on kuitenkin
mullistanut todella paljon, avaten uusia
liiketoimintamahdollisuuksia ja synnyttänyt
startup-toimintaa sovelluskenttää laajentamalla.
Suurin osa suomalaisistakin start-upeista pyörii
tablettisovellusten ympärillä.
KATSO VIDEO 
Ilkka Tiainen
Oppifi Oy
Googlen-hakukone. Noin 2005 kun olin Nokialla,
sen aikainen esimieheni vinkkasi kokeilemaan ja
sen jälkeen ei ole muita hakutapoja tullutkaan
käytetyksi. Mistä pidän paljon on, ettei Googlen
tarvinnut ennakkomainostaa tuotettaan, vaan
tuote oli niin toimiva, että sitä lähtivät kaikki
käyttämään ja viesti kulki ihmisten välityksellä.
Kuvassa Gaseran
kaasuanalysaattorien
patentoitu ydinkomponentti:
optinen mikrofoni.
www.gasera.fi
KATSO VIDEO 
KATSO VIDEO 
Krista Mikkonen
Ville Niemi
Polarin sykemittarit, mitä itsekin käytän
lenkkeillessä, ovat olleet itsensä mittauksen
esiaste. On mielenkiintoista, miten ihmiset
ovat todella kiinnostuneita saamaan itsestään
fysikaalisia tietoja ja tämän kaltainen
kartoittaminen on todella ajankohtaista.
Mielenkiintoinen paikalla olevista tuotteista
on Athenan juoksumatto. Se tekee sisällä
juoksemisen kokemukseksi, jossa voit lenkkeillä
ja kävellä virtuaaliympäristössä. Voit käydä
vaikka metsässä tai Kajaanin keskustassa. Tämä
on toimiva tuote erityisesti kuntoutuksessa,
jossa ei välttämättä pääse normaaliympäristöön
johtuen toimintakyvyn alhaisuudesta. Tähän
voisi lisätä vielä moniaistillisuutta lisäämällä
esimerkiksi männyntuoksua.
Taite, organisaatiokonsultointi
Jyväskylän yliopisto
Haastattelut tehtiin Tekesin Elinvoimaisia unelmia -tapahtumassa Helsingissä 4.12.2013.
NÄKÖALAT 1 2014
|
23
KASVUYRITYKSEN TARINA
Kaikki
kyytiin
KULJETUSPALVELUJEN SAAMISTA JA JÄRJESTÄMISTÄ
HELPOTTAVA ECOLANE KASVOI VAUHDILLA KANSAINVÄLISEKSI.
NYKYÄÄN YHDYSVALLAT ON JO YRITYKSEN PÄÄMARKKINA-ALUE
KYMMENINE ASIAKKAINEEN.
TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVAT: ISTOCKPHOTO, EEVA ANUNDI
spoolaisen Ecolanen kutsuohjatun joukkoliikenteen ohjelmiston avulla esimerkiksi ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset saavat henkilökohtaiset kuljetuspalvelut täysin automatisoidusti. Automatiikka ja tosiaikainen matkojen
yhdistely helpottaa muun muassa tilausvälitystä, ajonhallintaa sekä matkojen seurantaa ja raportointia.
”Tämä on erityisen tärkeää oikeassa elämässä, jossa eri osapuolet voivat myöhästellä ja olosuhteet matkalla muuttua dramaattisesti”, kertoo Ecolanen tuotekehitystä Suomessa johtava Douglas Spears.
Vuonna 2002 perustettu Ecolane aloitti kimppakyytien järjestämiseen tarkoitetulla
ohjelmistoalustalla, josta se siirtyi nopeasti liikuntarajoitteisten tarvitsemien matkojen
sujuvoittamiseen. Ensin Suomessa ja Euroopassa, joiden jälkeen kuvaan astui Yhdysvallat.
Sikäläinen tytäryhtiö Ecolane Inc voitti texasilaisen Arlingtonin kaupungin tarjouskilpailun liikuntarajoitteisten ja ikääntyneiden kuljetuspalvelusta vuonna 2008. Sattumoisin kaupungin tekniikkapuolella oli henkilöitä, jotka tunsivat Ecolanen alustan yritysten
kautta, joissa olivat työskennelleet aiemmin. Näin syntyi ensimmäisen sopimus Yhdysvalloissa. Sopimukseen lisättiin pykälä, jonka mukaan ratkaisun piti todistaa hyödyllisyytensä vuoden sisällä.
”Ylitimme kaikki vaatimukset kolmessa kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden aikana suoritettujen ajojen määrä tunnissa kasvoi 1,87:stä 2,29:ään. 30 kuukaudessa luku
nousi 2,70:een. Kuten monilla kasvuyrityksillä, ensimmäinen sopimus uusilla markkinoilla oli käänteentekevä. Nyt meillä on Yhdysvalloissa asiakkaita jo 50 aina Philadelphiasta
Phoenixiin”, Spears sanoo.
24
|
NÄKÖALAT 1 2014
Made in
Finland. Ecolanen
menestyksen takana
on Suomessa kehitetty
ja huippuunsa hiottu
teknologia.
NÄKÖALAT 1 2014
|
25
Kenenkään ei pitäisi jäädä kyydittä. Me
haluamme tehdä sen järjestämisestä
mahdollisimman vaivatonta, sanoo Ecolanen
Douglas Spears.
26
|
NÄKÖALAT 1 2014
USA on isona ja
tarkasti säädeltynä
markkina-alueena
Eurooppaa
otollisempi.
USA on isona ja tarkasti säädeltynä markkina-alueena Eurooppaa
otollisempi. Vanhalla mantereella kuljetusmarkkinat ovat sirpaloituneet
lukemattomiin eri kielialueisiin, joissa on vielä oma toisistaan täysin eriävä lainsäädäntö.
YDINOSAAMINEN SUOMESSA, MARKKINAT MAAILMALLA
Espoon päämaja vastaa Euroopan markkinoista sekä tuotekehityksestä.
Menestyksen avain on Suomessa huippuunsa hiottu teknologia, jonka
päälle on kerätty Yhdysvalloista valtava määrä tietoa asiakkaiden tarpeista ja käyttäytymisestä. Spears näkee Suomessa olevan erittäin korkeatasoista osaamista tulevaisuudessakin. Henkilöstön tyytyväisyydestä kertoo se, että töissä on edelleen monia yrityksen alkutaipaleella
mukana olleita henkilöitä. Henkilökunnan osaamisen kehittämiseen Ecolane on myös satsannut paljon.
Kasvuyrityksille tyypilliseen tapaan Ecolane on käynyt läpi uusien
markkinoiden, kasvavan asiakaskannan ja teknologian kehittymisen mukanaan tuomia ongelmia. Amerikan valloituksen alkaessa vastassa oli
isoja vakiintuneita toimijoita, joilla oli suhteet kunnossa ja toiminnot pitkälle hiottu.
”Me olimme itsepäisiä ja jatkoimme tuotteen kehittämistä, koska uskoimme sen olevan kilpailijoita parempi. Pikku hiljaa asiakkaat alkoivat
nähdä saman ja alun hidas kasvuvauhti kiihtyi.”
Omaa tuotetta kehitetään jatkuvasti, mutta se on tehtävä valikoiden.
Paljon vaivaa on käytetty asiakkaille oikeasti hyödyllisten ominaisuuksien miettimiseen ja lisäämiseen samalla pitäen tuotteen helppo käytettävyys mielessä.
”Voi kuulostaa kliseeltä, mutta me tunnemme tämän toimialan. Tiedämme pitkän kokemuksen perusteella, mitä asiakkaat tahtovat ja millaisia ongelmia heillä on. Olemme softayritys, mutta viime kädessä tarkoitus on helpottaa ihmisten elämää.”
TEKES AUTTAA UUDISTUMAAN JA KANSAINVÄLISILLE
MARKKINOILLE
Liikennebisnes on perinteisesti erittäin konservatiivista. Ala hakee jatkuvasti keinoja toiminnan tehostamiseen ja uusien asiakaspalvelukonseptien luomiseen. Tämä näkyy myös jatkuvana kehittymisen tarpeena sitä
palveleville yrityksille.
Tekesin rahoituksella Ecolane on kehittänyt ohjelmistoaan alkuperäisestä kimppakyytiratkaisusta nykyiseen tuotteeseen. Tekesin avulla
tuotetta kehitetään edelleen entistä käyttäjäystävällisemmäksi. UCLAyliopiston ja Tekesin kanssa toteutettavan Global Access -ohjelman eli
GAPin kautta Ecolane sai liiketoimintasuunnitelman Yhdysvaltain markkinoille pääsemiseksi.
Yrityksen liikevaihto on ollut tasaisen kovassa kasvussa Arlingtonin
sopimuksesta saakka. Vuoden 2012 liikevaihto oli lähes seitsemän miljoonaa euroa.
“Nykyinen liiketoimintamallimme perustuu kysyntään nopeasti reagoivaan tuotteeseen. Pohdimme parhaillaan laajentamista esimerkiksi
kampusten, bisnesparkkien ja kotihoidon kuljetuspalveluihin. Alustallemme ei ole rajoituksia tällaisen suhteen. Haluamme myös kasvaa nopeasti Yhdysvaltojen lisäksi muilla markkinoilla”, Spears kertoo. n
NÄKÖALAT 1 2014
|
27
SUUNNANNÄYTTÄJÄ
Kohti
parempaa
terveyttä
Haasteena käyttäytymisen muutos
TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: EEVA ANUNDI
TEKNIIKKA ANTAA MAHDOLLISUUDET TERVEYDEN
SEURAAMISEEN MONIN ERI TAVOIN. SEURANNASTA
SEURAAVA ASKEL ON MUUTTAA IHMISTEN
KÄYTTÄYTYMISTÄ. TÄHÄN PANOSTAA HELSINKILÄINEN
HEALTH PUZZLE, JONKA TOIMITUSJOHTAJAN NELLI
LÄHTEENMÄEN MIELESTÄ TERVEYDENHOIDOSSA
INVESTOINTEJA PITÄISI LAITTAA ENTISTÄ ENEMMÄN
ENNALTAEHKÄISYYN.
28
|
NÄKÖALAT 1 2014
Tulevaisuudessa
emme enää mene
lääkäriin saadaksemme
kuulla, että olemme
sairaita, vaan sensorit
kertovat, millainen on
terveydentilamme.
NÄKÖALAT 1 2014
|
29
un astuu sisään Health Puzzlen tiloihin, ei voi olla huomaamatta ajotelineelle nostettuja
maantiepyöriä. Lähteenmäki
kertoo innostuneensa lajista
Yhdysvalloissa työskennellessään. Toimistolla
voi päästä lenkille talvellakin ja erilaisten sensorien avulla voi seurata pyöräilijän suoritusta
ja järjestää vaikka pyöräkilpailuja.
Health Puzzle perustettiin heinäkuussa
vuonna 2012. Yrityksen idea pohjautuu vuonna 2001 haettuun patenttiin, joka liittyy henkilökohtaiseen terveydenhoitoon sekä yksilöityyn lääkitykseen ja ravitsemukseen. Patenttia
on haettu kuuteen eri maahan.
Lähteenmäki tunsi patentointikuvion, koska patentti oli hänen isänsä hakema. Kun Lähteenmäki oli töissä Kalifornian Piilaaksossa,
jossa hän osallistui infrastruktuuripalveluna
toimitettavan pilvipalvelun myyntiin, hän kuuli terveysalan noususta. Yhdysvalloissa liikalihavuudesta johtuvat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes ja sydänsairaudet, ovat valtaisa ongelma, joiden hoitoon uudet teknologiat
tarjoavat ratkaisuja.
”Jenkeissä uusia terveysalan innovaatioita
syntyi viikoittain. Yksilöity terveydenhoito tuntui olevan kuuma ja tarpeellinen aihe. Niinpä
soitin isälleni ja ehdotin, että ryhdymme työstämään patentin pohjalta tuotetta. Siitä se lähti”, Lähteenmäki sanoo.
DATA EI MUUTU TOIMINNAKSI
ITSESTÄÄN
Health Puzzlen tavoitteena on alusta asti ollut
tehdä henkilökohtaisista, ennaltaehkäisevistä
terveydenhoitoratkaisuista toimivia niin yksityisille ihmisille kuin lääketieteen ammattilaisille.
”Matkan varrella huomasimme, että aluksi ottamamme lähestymistapa ei toimi, minkä
vuoksi teimme perusteellisen suunnan muutoksen. Aluksi olimme enemmän terveysdatan aggregaattori, joka yhdisti terveysdataa
eri sensoreista. Halusimme luoda ennennäkemättömän tarkan kuvan ihmisen terveydestä,
mutta tajusimme, että eri sensoreiden kautta
saatu data on vasta alku. Datahan ei muutu
toiminnaksi itsestään.”
Lähteenmäen mukaan tässä vaiheessa kirkastui, että yrityksen piti valita vaikein ja myös
30
|
NÄKÖALAT 1 2014
kiintoisin tie, jotta yrityksen tavoite voitaisiin
saavuttaa: ”Meidän pitää voida auttaa ihmisiä
heidän käyttäytymisen muuttamisessa. Kukaan muu ei voi auttaa ihmisiä kuin he itse ja
meidän pitää luoda tähän palvelu.”
Nykyään Health Puzzle luonnehtii itseään
käyttäytymisen muuttamispalveluksi, joka
käyttää yhdistettyä dataa sekä pelillisiä elementtejä käytöksen muutoksen tukena.
ITSE TEHDYT MITTAUKSET MUUTTAVAT
TERVEYDENHOITOA
Lähteenmäki kiistää, että itsensä mittaamisessa olisi kyse narsismista. Hänen mukaansa
moderneilla sensoreilla on saatavissa omasta
terveydestä tietoa, jota ei muuten saataisi.
Nykytekniikka ei enää edellytä kankean taulukkolaskennan käyttöä, vaan mittauspalvelut ovat mukana elämässä ilman että tarvitsee
tehdä manuaalisesti juuri mitään.
Mittaamiseen käytettävät sensorit voivat
olla esimerkiksi rannelaitteessa tai kännykässä. Kännykkä on Lähteenmäen mielestä hyvä
väline, sillä se on useimmilla ihmisillä mukana ja sen kiihtyvyysanturia käyttämällä saadaan lasketuksi esimerkiksi juoksun, kävelyn
tai pyöräilyn matkoja.
Ala kehittyy Lähteenmäen mukaan vauhdilla ja uusia terveyttä mittaavia sensoreita tulee jatkuvasti. Esimerkiksi kännykän kameraa
hyödyntävillä sensoreilla voidaan mitata sykettä. Silmä ei havaitse sykkeen myötä tapahtuvaa ihon värin muutosta, mutta kännykkäkamera huomaa sen.
”Viime aikoina on puhuttu paljon omahoidosta. Väitän, että itse tehdyt mittaukset tulevat muuttamaan omahoitoa ja lääkärin roolia.
Lääkäri ei enää ole se, joka mittaa vaan monia asioita voidaan mitata edullisesti, varmasti ja helposti kotona. Lääkäristä tulee enemmän terveyden arkkitehti tai konsultti. Toimiva omahoito on yhdistelmä mahdollisimman
helppokäyttöistä, jopa automatisoitua mittausta ja taitavaa terveyspalvelumuotoilua.”
Lähteenmäki uskoo, että parhaiten tehdyt
sensorit ja sovellukset leviävät isoille käyttäjäjoukoille. Seuraavat 5–10 vuotta ovat hänen mukaansa ratkaisevia tekniikan leviämisen kannalta.
Lähteenmäki muistuttaa, että edelleen on
paljon ihmisiä, joilla ei ole käytössään älypuhelimia. Hän uskoo, että terveyssovellusten käyt-
tö lisääntyy sitä mukaa kuin ihmisille tulee uusia puhelimia.
Tulevaisuudessa emme enää mene lääkäriin saadaksemme kuulla, että olemme kipeitä, vaan kehittyneet sensorit kertovat, millainen on terveydentilamme. Tulevaisuudessa
osa tunnistimista saatetaan myös upottaa ihmisen kehoon.
Olipa kyseessä askel-, paino-, hikoilu- tai
mikä tahansa data, kyseessä on vasta alku.
Meidän mielestämme olennainen kysymys on
siinä, miten tämä data valjastetaan ihmisen
käytöksen muutokseen.
PELILLISTÄMINEN LUO HAUSKUUTTA
Pelillistäminen on Lähteenmäen mielestä oiva
tapa motivoida ihmisiä ja tuoda hauskuutta
terveyttä edistäviin asioihin, joita pidetään
hänen mielestään usein turhan ankeina. Myös
terveydenhoito voi olla iloista ja hauskaa.
”Olemme vasta ottamassa ensi askeleita
datasta oppimisessa ja ennaltaehkäisevässä
terveydenhoidossa. Tulevaisuudessa voidaan
rakentaa entistä personoidumpia terveyden
edistämispalveluita. Mahdollisesti tähän voidaan yhdistää myös geneettistä tietoa.”
Nyt Health Puzzle Oy:ssä on viisi työntekijää. B-to-B-tuotteen lisäksi keväällä lanseerataan kuluttajasovellus. Yrityksellä oli ensin
aikomuksena toimia toisessa järjestyksessä,
mutta aloittavassa yrityksessä pidetään Lähteenmäen mukaan kaikki ovet avoimina kehitykselle.
Lähteenmäki on iloinen siitä, että Tekesissä on uskottu heidän ideaansa. Hänen mukaansa Suomi on hyvä testimarkkina, mutta
Suomesta pitää lähteä ulos nopeasti, jotta yritys ei jää liian pieneksi ja isolla rahalla toimivien ulkomaisten yritysten jalkoihin.
Health Puzzlen kehittämä sovellus toimii
Lähteenmäen mukaan myös muilla markkinoilla kuin Suomessa. Sovellusta pitää käännöksen lisäksi lokalisoida paikallisten olojen
mukaan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terveydenhoitojärjestelmä tarjoaa omat, vaativat markkinansa.
”On hienoa, että on olemassa rahoittajia,
jotka uskovat yritykseen, mutta tärkeintä on
saada tyytyväisiä asiakkaita.” n
Kaverit mukaan
terveyshaasteesen
Health Puzzle Oy:n ensimmäinen
mobiilipalvelu lanseerataan tänä
keväänä kuluttaja-asiakkaille.
YOU-niminen palvelu otettiin jo
testikäyttöön yhteistyössä Diacorin
kanssa ystävänpäivänä 14.2. PIlotissa
pyritään siihen, että työterveyslääkärit
voisivat määrätä sairauksien hoidon ja
lääkityksen sijasta terveyttä edistävän
haasteen.
YOU-sovelluksessa tarjotaan
käyttäjille terveyttä edistäviä
hauskoja haasteita, joita voi lähteä
tekemään yhdessä ystävien tai vaikka
kollegoiden kanssa. Voi olla esimerkiksi
painonpudotus- tai juoksuhaasteita.
YOU on pilvipalvelu. Palveluun tulee
käyttäjän luvalla tietoja rajapintojen
kautta muista palveluista kuten
älyvaaoista. Käyttäjä voi määrittää, kuka
tiedot näkee ja käyttäjä voi halutessaan
pyyhkiä kaikki tietonsa.
Sovellukseen on tulossa
kymmenittäin integraatioita erilaisiin
terveyttä seuraaviin palveluihin ja
laitteisiin. Toisaalta sensoreita ei ole
pakko käyttää, vaan liikkeelle pääsee
kuka tahansa sopivalla haasteella.
Nelli Lähteenmäki
IKÄ: 28
Koulutus: diplomi-insinööri,
tuotantotalous
PERHE: poikaystävä
HARRASTUKSET: musiikki,
maantiepyöräily, crossfit, golf
URASTA: ”parhaat opit Piilaaksosta
kun olin töissä Eucalyptus Systems
-nimisessä pilviteknologiayrityksessä”
NÄKÖALAT 1 2014
|
31
RISTEYKSESSÄ
Kyberturvallisuus
puhuttaa ja jakaa mielipiteitä
igitaaliajan yhteiskunnan toimivuuden perusedellytys on
toimiva tietoverkko. Tietoverkossa tehdään valtaisa määrä
asioita, jotka vielä jokunen
vuosikymmen sitten tapahtuivat reaalimaailmassa. Nyt yhteiskuntamme toimivuus on
verkoissa kulkevan tiedon ja sitä käsittelevien, hallinnoivien ja jalostavien järjestelmien
varassa. Kun myös turvallisuusvaatimukset ja
-uhat ovat siirtyneet yhä enemmän tietoverkkoihin ja -järjestelmiin, on tullut aika kiinnittää
huomiota kyberturvallisuuteen.
Viime vuonna kyberturvallisuudesta tuli
suosittu puheenaihe. Siitä ollaan yhtä mieltä,
että kyberturvallisuutta on edistettävä. Mutta
siitä, mitä kyberturvallisuudella ylipäätään tarkoitetaan ja onko syytä rajoittaa vai vapauttaa
toimintaa tietoverkoissa, ollaan jo eri mieltä.
Kyberturvallisuudella voidaan tarkoittaa kaikkea tietoturvallisuudesta ja tietosuojasta tietoverkkojen ja -järjestelmien turvallisuuden
kautta yleiseen yritysten ja valtioiden turval-
32
|
NÄKÖALAT 1 2014
lisuuteen saakka. Näkökulmasta riippuen turvallisuus lisääntyy joko kieltämällä, tunnistamalla, estämällä ja poistamalla tietoverkoissa
kaikki haitalliselta tuntuva toiminta ja tieto, tai
päinvastoin toimimalla täysin avoimesti käyttäen vain avoimia järjestelmiä ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja. Koko totuus
tuskin löytyy minkään akselin ääripäästä.
Kyberturvallisuudessa tapahtuu paljon
mielenkiintoista niin maailmalla kuin Suomessa. Meillä on käynnistetty monia aktiviteetteja,
yhdessä ja erikseen. Hedelmällisiä kyberturvallisuuden edistämisympäristöjä on synnytetty, innostuneita ihmisiä on saatu mukaan ja
huimiakin tulevaisuudenkuvia maalailtu. Vuoden 2013 julkisia saavutuksia kyberturvallisuuden edistämiseksi ovat muun muassa Suomen
kyberturvallisuusstrategian julkistaminen, Jyväskylän nimeäminen kyberturvallisuusosaamisen edistämisestä vastaavaksi kaupungiksi,
yritysten yhteistyönä syntynyt Finnish Information Security Cluster – FISC ry:n toiminnan
käynnistyminen sekä Turvallisuuskomitean,
KUVA: SUSANNA LEHTO
DIGILE Oy:n ja Tekesin järjestämien lukuisten
keskustelu- ja suunnittelutilaisuuksien yleisömenestys.
Kyberturvallisuusstrategian visio siitä, että vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen
edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa, asettaa kovan haasteen. Se saavutetaan
ainoastaan yhteistyöllä. Viranomaiset määrittelevät tarpeet ja kuvaavat tavoitetilan, ja yritykset yhdessä tutkimuslaitosten kanssa kehittävät menetelmiä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat edelläkävijäaseman syntymisen.
Edelläkävijä-Suomessa kehitetyt tuotteet ovat
kilpailukykyisiä myös kansainvälisessä markkinassa. n
Kirjoittaja Tiina Nurmi on asiantuntija
Tekesin Kasvuyritykset-vastuualueella.
TEKESIN TARJOAMA
Tekesistä rahoitusta
parhaille ideoille ja
eturivin yrityksille
ONKO YRITYKSELLÄNNE HUIPPUIDEA, JOSTA AIOTTE TEHDÄ KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ?
ONKO TEILLÄ POTENTIAALISIA ASIAKKAITA, KYSYNTÄÄ JA KILPAILUETUA? USKOTTAVA
TIIMI, OSAAMISTA JA RESURSSEJA? KASVUHALUA JA -KYKYÄ? JOS VASTASIT EDELLISIIN
KYSYMYKSIIN MYÖNTÄVÄSTI, KANNATTAA TUTUSTUA RAHOITUSTARJONTAAMME
YRITYSTEN KEHITYSTYÖN ERI VAIHEISIIN.
Tutkimus ja kehitys
Tuote
Palvelu
Liiketoimintamalli
Osaaminen
Menetelmä
Organisaation,
prosessin ja
johtamisen kehitys
VERKOSTOIDU JA VAIKUTA
TEKESIN OHJELMISSA
Tahtooko yrityksenne olla rakentamassa kansainvälistä liiketoimintaa uusista oppimisratkaisuista tai kiinnostaako pelialan huikea
kehitys? Näihin ja moniin muihin teemoihin ja
toimialoihin keskittyvät ohjelmamme tarjoavat rahoituksen lisäksi palveluja, toimintaa ja
parhaita verkostoja. Ohjelmissa rakennetaan
tulevaisuutta pitkäjänteisesti, usean vuoden
ajan. Myös muut kuin Tekesin rahoitusasiakkaat voivat osallistua ohjelmien tapahtumiin.
Ohjelmissa pääset vaikuttamaan uusien alojen
kehittymiseen!
Seuraa myös ajankohtaisiin teemoihin keskittyviä kampanjoitamme, jotka tarjoavat esimerkiksi rahoitushakuja ja tapahtumia.
Kansainvälisen
kasvun suunnittelu
voivat parantaa mahdollisuuksiaan kansainväliseen kasvuun. Esimerkiksi Market Access
Program tarjoaa kansainvälisen liiketoiminnan osaamista yhdessä maailman huippuyliopistojen liiketoimintaosaajien kanssa. Kasvuväylä puolestaan räätälöi yritykselle parhaiten
sopivat julkiset asiantuntija- ja rahoituspalvelut nopean kasvun tueksi. Nämä palvelut ovat
tarjolla sellaisille yrityksille, joilla on jo näyttöjä
lupaavasta liiketoiminnasta. Jos kuulut tähän
joukkoon, hae mukaan seuraavalla hakukierroksella ja tutustu myös muihin palveluihin.
Erinomainen mahdollisuus sekä yrityksille että tutkimuslaitoksille on EU:n rahoittama
Horisontti 2020 -ohjelma, jossa rahoitetaan
eurooppalaista tutkimusta ja innovaatiotoimintaa vuosina 2014–2020. Uutta ohjelmassa
on aikaisempaa isommat panokset myös pkyritysten kehitysprojekteihin.
PALVELUJA KASVUN JA
KANSAINVÄLISTYMISEN TUEKSI
TEKESIN ASIAKKAAKSI?
Tarjoamme yhdessä muiden toimijoiden
kanssa palveluja, joilla erityisesti pk-yritykset
Palvelujemme pääkohderyhmää ovat pk-yritykset, mutta asiakkaitamme ovat myös suu-
KUVA: MARKUS SOMMERS
Mihin Tekesin rahoitusta voi käyttää?
Nopea kasvu ja
kansainvälistyminen
Nuoret innovatiiviset
yritykset
ret yritykset, julkiset tutkimuslaitokset ja
muut organisaatiot. Mikäli et ole entuudestaan Tekesin asiakas, käytä hyväksesi palveluitamme uusille asiakkaille. Tutustu materiaaleihimme, testaa ideaasi ja projektisi rahoitusmahdollisuuksia ja ota yhteyttä tunnustelupalveluumme. ¡
Lue lisää verkosta!
Tutustu tarjontaamme, ajankohtaisiin
tapahtumiin ja avoinna oleviin
rahoitushakuihin verkossa www.tekes.fi
Uusien asiakkaiden neuvonta:
www.tekes.fi/rahoitus/tunnustelu
Tekesin ohjelmat, kampanjat ja muut
palvelut:
www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut
Horisontti 2020:
www.tekes.eu/horisontti-2020
NÄKÖALAT 1 2014
|
33
UUSIIN ASEMIIN
Nimityksiä
Mika Klemettinen on
nimitetty asiantuntijaksi
Suuret yritykset ja julkiset
organisaatiot -vastuualueelle
Älykkäät ratkaisut -yksikköön.
Uusvanha tekesläinen:
Manu Setälä
DIPLOMI-INSINÖÖRI MANU SETÄLÄ ALOITTI VUODEN
ALUSSA TEKESISSÄ NUORET YRITYKSET -VASTUUALUEEN
ASIANTUNTIJANA HELSINGISSÄ. SETÄLÄ ON KUITENKIN JO
TUTTU MIES TEKESISSÄ, SILLÄ HÄN ON AIEMMIN TOIMINUT
TEKESIN ASIANTUNTIJANA PIRKANMAAN ELY-KESKUKSESSA.
TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVA: SUSANNA LEHTO
Mitä teet Tekesissä?
Asiantuntijatehtävät Nuoret ohjelmistoyritykset -yksikössä vievät eniten
aikaa, eli käytännössä alkavien yritysten sparrausta ja rahoitushakemusten
käsittelyä työni pitkälti on.
Mistä tulit alun perin Tekesiin ja mitä olet tehnyt aiemmin?
Olen ollut Tekesin hommissa Pirkanmaan ELY-keskuksessa Tampereella
jo vuosia ja olinhan vajaat seitsemän kuukautta Tekesin pääkonttorissa jo
aiemmin. Taustani on yliopistomaailmassa, jossa olin opettajana, tutkijana ja
johtajana. Sieltä siirryin yrittäjäksi huonosti menestyneeseen startupiin. Tein
muutaman vuoden myös EU-hankehommia ennen ELY-Tekes-ajan alkamista.
Keitä kuuluu perheeseesi?
Olen ukki ja ylpeä siitä, eli tytär on jo perustanut oman perheen. Kotona on
vielä poika, jolle koetan opettaa autoilun ihmeellistä maailmaa sekä vaimo.
Kulttuurituottaja
Miia Linnusmaa on nimitetty
määräaikaiseksi tiedottajaksi
Markkinointi ja viestintä
-yksikköön.
KTM Laura Elo on
nimitetty määräaikaiseksi
projektikoordinaattoriksi
Kasvuyritykset-vastuualueelle
Kulutusmarkkina-yksikköön.
HTM Laura Nurmi on
nimitetty määräaikaiseksi
asiantuntijaksi Ohjaus ja
verkostot –vastuualueelle
Innovaatiorahoituksen
strateginen tuki –yksikköön.
Ilkka Myllymäki työskentelee
harjoittelijana Brysselissä
Ohjaus ja verkostot
-vastuualueella Ohjausyksikössä.
DI Marko Karjalainen on
nimitetty IT-arkkitehdiksi
Tietohallintopalvelutyksikköön.
Mitä harrastat?
Sählyä silloin kun löytyy sopivan huonotasoinen sählääjäporukka, lenkkeilyä
ainakin kesäisin, dataamista ja someilua, sekä tietenkin vanhan talon ja
pihapiirin ylläpitoa. n
34
|
NÄKÖALAT 1 2014
FM Hanna Artman on
nimitetty määräaikaiseksi
projektikoordinaattoriksi
Piilaaksoon Ohjaus ja
verkostot -vastuualueelle
Strateginen tuki -yksikköön.
YHTEYSTIEDOT
Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy 30.5.2014
Lehdessä olevia tietoja lainattaessa
on lähde mainittava.
Virallinen sähköposti
Ulkomaan yksiköt
[email protected]
Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot
Suojattu sähköpostiyhteys luottamuksellisiin
viesteihin: https://asiointi.tekes.fi/suojaposti
Belgia
EU-yhteystoimisto, Bryssel
Intia
New Delhi
Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa:
[email protected].
Puhelinvaihde
Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten
peruutukset ja palaute: [email protected].
Puhelinvaihde 029 50 55000
arkisin klo 8–16.15
Maksuttoman lehden ja muita Tekesin
julkaisuja voi tilata myös osoitteesta:
www.tekes.fi/julkaisut.
Uusien asiakkaiden neuvonta
Innovaatiorahoituskeskus Tekes
Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila
PL 69, 00101 HELSINKI
www.tekes.fi
KiinaPeking
Shanghai
USA
Palo Alto
Washington D.C.
VenäjäPietari
Moskova
Rahoitustunnustelupalvelu
www.tekes.fi/tunnustelu. Lähetä
tunnustelulomake, soitamme viikon sisällä.
Yritys-Suomen uusien yritysasiakkaiden
rahoitusneuvonta: puh. 029 50 20500
ma–to klo 8–17, pe klo 10–17.
Verkkoasioinnin tekninen tuki
Puh. 029 50 55051 arkisin klo 8–15
www.tekes.fi/ota-yhteytta/anna-palautetta
Tilityksiin ja raportointiin liittyvä neuvonta
Puh. 029 50 55050 arkisin klo 9–16
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14
PL 164, 50101 Mikkeli
Puh. 029 50 24000
Keski-Suomen ELY-keskus
Cygnaeuksenkatu 1
PL 250, 40101 Jyväskylä
Puh. vaihde 029 50 24500
Pohjanmaan ELY-keskus
Hovioikeudenpuistikko 19 A
PL 131, 65101 Vaasa
Puh. 029 50 28500
Pohjois-Savon ELY-keskus
Kallanranta 11
PL 2000, 70101 Kuopio
Puh. 029 50 26500
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alvar Aallon katu 8
PL 156, 60101 Seinäjoki
Puh. 029 50 27500
Lapin ELY-keskus
Ruokasenkatu 2
PL 8060, 96101 Rovaniemi
Puh. 029 50 37000
Pohjanmaan ELY-keskus
Kokkolan palvelupiste
Ristirannanakatu 1
PL 240, 67101 Kokkola
Puh. . 029 50 28500
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
PL 29, 15141 Lahti
Puh. 029 50 25000
Lapin ELY-keskus
Kemin palvelupiste
Asemakatu 19
94100 Kemi
Puh. 029 50 37000
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B
PL 69, 80101 Joensuu
Puh. 020 50 26000
Satakunnan ELY-keskus
Valtakatu 12
PL 266, 28101 Pori
Puh. 029 50 22000
Uudenmaan ELY-keskus
Maistraatinportti 2
PL 15, 00241 Helsinki
Puh. vaihde 029 50 21000
Pirkanmaan ELY-keskus
Pellavatehtaankatu 25
PL 297, 33101 Tampere
Puh. 029 50 36000
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Viestikatu 1
PL 86, 90101 Oulu
Puh. 029 50 38000
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kauppakatu 40 D
53100 Lappeenranta
Puh. 029 50 29000
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
PL 236, 20101 Turku
Puh. 029 50 22500
Kainuun ELY-keskus
Kalliokatu 4
PL 115, 87101 Kajaani
Puh. 029 50 23500
NÄKÖALAT 1 2014
|
35
Suomi tarvitsee
5000000
johtajaa
Maailma muuttuu ja tarvitsemme uusia menestyksen avaimia niin
taloudessa kuin koko yhteiskunnassa. Myös suomalaisten työn on uudistuttava.
Yksikään menestystarina ei synny ilman ihmisiä.
Tarvitsemme uudenlaista johtajuutta. Jokaisen meistä
on oltava oman työnsä johtaja.
Jotta Suomi menestyy, tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat halukkaita ottamaan vastuuta,
ja esimiehiä, jotka haluavat antaa vastuuta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat uteliaita
ja ahneita oppimaan uutta ja kannustavat omalla esimerkillään myös työkavereitaan
kehittämään toimintaansa joka päivä. Tarvitsemme ihmisiä, jotka innostavat työhön
ja innostuvat työstä. Innostava työ johtaa kannattavaan bisnekseen.
On aika toimia. Nyt. Mitä sinä teet tänään
innostavan työn eteen?
Tekesin liiketoiminnan uudistumiseen tähtäävä Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta
ja työniloa -ohjelma ja Työelämä 2020 -hanke haastavat jokaisen johtajan ja
työntekijän mukaan työn vallankumoukseen. Tavoitteemme on, että vuonna 2020
Suomessa on Euroopan parhaat työpaikat.
Otatko sinä haasteen vastaan?
Jos olet samaa mieltä, lue lisää ja allekirjoita haasteemme:
www.tekes.fi/liideri/kampanja
Innostava työ – menestyvä bisnes