Equality,EquityandJusticeinEducation- DiscoursesandRealities” Education,SocietyandCulture ESCXVI–CONFERENCE Friday23rdofMay2014 MinervaPlaza, Siltavuorenpenger5A, UniversityofHelsinki Program&abstracts Program Morningsession(from09:00to12:15) 09:00- 09:15 09:15- 10:30 10:30- 10:45 OpeningoftheConference:ProfessorHannuSimola,UniversityofHelsinki Keynote:ProfessorSallyPower,UniversityofCardiff:“Fromredistributionto recognitiontorepresentation:socialinjusticeandthechangingpoliticsofeducation” Break 10:45- 11:30 11:30- 12:15 Keynote:SonjaKosunen,UniversityofHelsinki:"Schoolchoiceincities: reputationalhierarchiesandparentalpreferences" Keynote:SirkkuKupiainen,UniversityofHelsinki:“Equityandefficiency intheFinnishcomprehensiveschool” Lunchbreak12:15–13:15 Afternoonsession(13:15to17:15) 13:15- Themegroups(A1–A5) 14:45 14:45- Coffeebreak 15:15 15:15- ThemeGroups(B1-B5) 17:15 17:00-20:00Eveninggathering AlleventswillbeheldatMinervaPlaza, Siltavuorenpenger5A,FloorK2,FacultyofBehaviouralSciences,UniversityofHelsinki 1 Abstracts 2 Abstracts ParallelsessionA(A1–A5)13:15–14:45....................................................................................................6 A1)FamilyBackgroundandEvaluationinEducation...............................................................................7 Swedish, Finnish and Estonian schools: Family background and choice policy - Kaire Põder ............................................................................................................................................ 7 School grades: a valid gauge for measuring competence? - Juhani Rautopuro & Najat Ouakrim-Soivio ............................................................................................. 8 Diversity and equity in mathematics achievement in Nepal - Sunita Shakya ........................................................................................................................................ 9 A2)HigherEducationResearchI..................................................................................................................10 How to study diversification and segregation of higher education? - Ulpukka Isopahkala-Bouret ...................................................................................................................10 Internationalization of Finnish Higher Education: economic motives and market-driven discourse - Saija Volmari .........................................................................................................................................11 Correlations between private higher education, gross enrollment and (in)equality - Kiyoko Uematsu, Maxwill Braga, Yulia Nesterova & Felipe Braga...........................................................12 A3)Koulunmetaforatjavertailevakoulutustutkimus..........................................................................13 Koulu on kuin nerojen hautausmaa. Koulua koskettavat metaforat opettajiksi oppivien opiskelijoiden kokemuksissa ja toivoissa - Tiiu Kuurme ..........................................................................................................................................13 Perusopetuksen kansalliset arviointikäytännöt Pohjoismaissa - Tommi Wallenius ..................................................................................................................................14 Vertaileva tutkimus Suomen ja Ruotsin perusopetuksen rahoituksesta oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmista - Virpi Pakkanen ......................................................................................................................................15 A4)Equality,SocialJustice&Education.....................................................................................................16 Free School Choice and Children’s Right to Exit Educational Institutions - Lauri Ojalehto .......................................................................................................................................16 Law as a Force for Social Justice in Education: Relevance of the U.S. Experience - Paul Tractenberg ..................................................................................................................................17 Inequality in education - Eneli Põld ..............................................................................................................................................18 A5)Koulutuspolitiikkajaeronteot..............................................................................................................19 Vammais- ja koulutuspolitiikassa rakentuvan ideaalikansalaisuuden paradoksi - Aarno Kauppila & Sirpa Lappalainen......................................................................................................19 3 Tuloksellisuus, yksilöllisyys ja tasa-arvo? – Peruskoulun arvopäämäärät Suomessa - Eeva Rontu ...........................................................................................................................................20 Erityisyys murroksessa -diskursseja erityispedagogiikasta - Kaisu Hermanfors .................................................................................................................................21 ParallelsessionB(B1–B4)15:15–17:15.................................................................................................22 B1)Peruskoulu,eriytyminenjaeriarvoisuus .................................................................................23 ”Yksilöllistä” tukea ”erityisiin” tarpeisiin: erityisyyden määritykset ja käytännöt - Reetta Mietola ......................................................................................................................................23 Constructing cultural spaces in school contexts of Finnish national languages - Tuuli From & Fritjof Sahlström ..............................................................................................................24 Functioning Local Schools in Areas of Low Socio-Economic Structure in Helsinki - Heidi Vartiainen & Antti Paakkari ..........................................................................................................25 Kouluvalinta, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus - Mira Kalalahti & Janne Varjo .................................................................................................................26 B2)HigherEducationResearchII.................................................................................................................27 Adaptation and Habituation - Furnishing Knowledge-Building in Minerva-Plaza - Mikael Kivelä ........................................................................................................................................27 Yliopistojen rahoitusohjauspolitiikka 1999 – 2015 - Jarmo Kallunki.......................................................................................................................................28 Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe - Suvi Pulkkinen.......................................................................................................................................29 Bolognan prosessi: koulutuspoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä - Mira Huusko & Mari Simola ..................................................................................................................30 B3)Citizenship,Gender,Subjectivity&Schooling...................................................................................31 Subjectification and active citizenship - Maria Rönnlund ....................................................................................................................................31 Going in the man’s school? Non-heterosexual and transgender youth choosing military service - Jukka Lehtonen .....................................................................................................................................32 ‘Social, business and labour market subjects’ a space for critical thinking in the Finnish vocational upper secondary education of Health care and social services? - Sirpa Lappalainen..................................................................................................................................33 Roma-ness in the work of teaching assistants with Roma background - Jenni Helakorpi .....................................................................................................................................34 B4)Interculturality&CriticalPedagogy....................................................................................................35 Finnish teachers’ collective agency in the era of decentralization - Mirka Räisänen ..........................................................................................Error! Bookmark not defined. 4 Interculturality - as critical social theory in teacher education for kindergarten - Heidi Layne ...........................................................................................................................................36 Ready to teach “global” issues? Perceptions of students in Oulu and Hiroshima - Kiyoko Uematsu ....................................................................................................................................37 If you don’t like it here you can go back to your trees: Learning about racism from mothers of children with immigrant backgrounds in Finland - Amin A Alem & Boby Mafi .....................................................................................................................38 5 ParallelsessionA(A1–A5)13:15–14:45 A1)Family Background andEvaluation inEducation Room222.1 A2)Higher Education ResearchI Room222.2 A3)Koulun metaforatja vertaileva koulutustutkimus Room232 A4)Equality, SocialJustice& Education Room228 A5) Koulutuspolitiikka jaeronteot Room229 FreeSchoolChoice andChildren’s RighttoExit Educational Institutions LauriOjalehto, Universityof Helsinki Vammais-ja koulutuspolitiikassa rakentuvan ideaalikansalaisuudenparadoksi AarnoKauppila&Sirpa Lappalainen,University ofHelsinki LawasaForcefor SocialJusticein Education: Relevanceofthe U.S.Experience ProfessorPaul Tractenberg, RutgersUniversity SchoolofLawNewark Tuloksellisuus, yksilöllisyysjatasaarvo?–Peruskoulun arvopäämäärät Suomessa EevaRontu,University ofHelsinki Inequalityin education EneliPõld,Tallinn University Chair: LauriOjalehto Erityisyys murroksessadiskursseja erityispedagogiikas-ta KaisuHermanfors, UniversityofTampere Chair: EevaRontu 13:15 Swedish,Finnish andEstonian schools:Family backgroundand choicepolicy KairePõder,Tallinn Universityof Technology Howtostudy diversificationand segregationof highereducation? UlpukkaIsopahkalaBouret,Universityof Helsinki Kouluonkuinnerojen hautausmaa.Koulua koskettavatmetaforat opettajiksioppivien opiskelijoiden kokemuksissaja toivoissa TiiuKuurme,Tallinn University 13:45 Schoolgrades:a validgaugefor measuring competence? JuhaniRautopuro, FinnishEducation EvaluationCentre& NajatOuakrimSoivio,Ministryof Educationand Culture Internationalization ofFinnishHigher Education: economicmotives andmarket-driven discourse SaijaVolmari, UniversityofHelsinki Perusopetuksen kansalliset arviointikäytännöt Pohjoismaissa TommiWallenius, UniversityofHelsinki 14:15 Diversityand equityin mathematics achievementin Nepal SunitaShakya,NASA Unit,Education ReviewOffice, Ministryof Education,Nepal Chair: JuhaniRautopuro Correlations betweenprivate highereducation, grossenrollment and(in)equality KiyokoUematsu, UniversityofOulu, MaxwillBraga, UniversityofOulu, YuliaNesterova, UniversityofOulu& FelipeBraga, Universityof Stanford Chair: SaijaVolmari Vertailevatutkimus SuomenjaRuotsin perusopetuksen rahoituksesta oikeudenmukaisuuden jaläpinäkyvyyden näkökulmista VirpiPakkanen, UniversityofHelsinki Chair: TommiWallenius 6 A1)FamilyBackgroundandEvaluationinEducation Swedish,FinnishandEstonianschools:Familybackgroundandchoicepolicy KairePõder,PhD,TallinnUniversityofTechnology WeindicatethesizesoffamilybackgroundeffectsinSweden,FinlandandEstonia,countries thatdifferinboththerhetoricandextensivenessofthesystemlevelschoolchoicepolicies. Familybackgroundeffectisdefinedasthedependenceofstudentachievementonfamily backgroundcharacteristics,suchasparentaleducation,incomeandsocialstatus.In operationalizingfamilybackgroundthenumberofbooksathomeisusedasaproxy,and measureditseffectinpercentagesofindividuallevelPISAscore.Fixedeffectsregression resultsrevealthatfamilybackgroundremainsapowerfuldeterminantineducationalresults of15-yearsoldstudentsinallthreecases,beinglargestinSweden.Furthermore,weshow howthefamilybackgroundeffectismoderatedbyschoollevelchoicepolicy,i.e.howstudents andschoolsarematched.Theanalysisrevealsthatzoningpolicieshavenegativeand statisticallysignificanteffectsonthesizeofthefamilybackgroundeffect,independentof country-levelpolicies. 7 Schoolgrades:avalidgaugeformeasuringcompetence? JuhaniRautopuro,PhD,FinnishEducationEvaluationCentre&NajatOuakrim-Soivio,Ministry ofEducationandCulture ThispresentationdiscussesthegapbetweengradesgiveninFinnishschoolsandthe achievementsinassessmentsoflearningoutcomes.Thereliabilityoftheschoolgradesasa gaugeoflearningwasstudied,andthevalidityoftheassessmentsconductedbytheFinnish NationalBoardofEducation(FNBE)wasevaluated.Thesample-basedlarge-scale assessmentsenableevaluatingtheobjectivesoftheNationalCoreCurriculum(NCC)forbasic educationeffectively.TheresultsoftheevaluationsinHistoryandsocialstudies(2012), Mathematics(2013)andHealtheducation(2014)arepresentedanddiscussed.Thefinal schoolgradesandtheresultsoftheassessmentswerecompared.Previousstudieshave shownfrequentdiscrepanciesbetweencompetenciesshowninthenationalassessments, bothwithinandbetweenschools.Therecentassessmentsalsoshowthatthecompetencies betweenpupilswiththesamegradevarysignificantly.Discrepanciesbetweenthe competenceshownintheassessmentsandthegradesindifferentschoolswerealsofound. Finnish15-year-oldpupilsaresupposedtoapplyeitherforuppersecondaryschoolorfor vocationaleducationandtrainingafterbasiceducation.Theselectionand/ortheentryare mainlybasedonthefinalgradesattheendofbasiceducation.Toensureanequalbasisto pupils,itisindispensablethatthegradesgiventopupilsdonotvaryremarkablybetweenthe schools.OurresultsindicatethattheNCCanditscriteriagradeeight(8)forthegood competencedonotserveastoolforequalevaluationwellenough.Teachersseemrather adjusttheirgradestothegeneralcompetenceleveloftheirclass.Ifthecriteriadonotwork wellasabasisforevaluation,itispossiblethatthereisnotrustworthyequityinfinalgrading. Toensureconsistentpupilassessment,theNCCshouldgiveteachersmoresupportfor evaluation.Thiscouldbedonebydefininggradingscalemoreclearlyanddevelopingmaterial forcriteria-basedevaluation. 8 DiversityandequityinmathematicsachievementinNepal SunitaShakya,DataAnalyst,NASAUnit,EducationReviewOffice,MinistryofEducation,Nepal Thispresentationidentifiesthemagnitudeofdiversityandequitybyre-analyzingthedataset ofgrade8nationalassessment2011fromtheperspectiveofgender,geography,casteethnicity,language,andsocioeconomicstatus(SES).Resultsarebasedonmathematicstestof 16,033studentbackgroundquestionnaires.Theresearchquestionis:whatextentcan diversityaffectinmathematicsachievementandequity?Differencebetweenhighestand lowestperformerissignificantthoughvariationsandeffectsizesvarydependingonvariables. Genderdisparityisinfavorofboysacrossallvariables.Around56%ofgirlsarelocatedinthe lowestachievementgroupwhereas54%boyssucceedtobeinthehighest.Thecommunity andprivateschoolexplainsmoreachievementvariation(18%)andhigheffectsizethan urbanandrural(2.4%).However,fromgenderperspective,urbanschoolsarenearerto achievementparity.Studentsbelongingtocertainsocialgroupsareperformingbetterthan others.Evenprivilegegroupsarenotperformingwellinsomeinstances.Parents’education andoccupationaremorelikelytodeterminestudents'achievementthaninfluenceof languageandcaste-ethnic.AstrongrelationbetweenSESandachievementisidentifiedand differencesbetweenthelowestandthehighestgroupsareremarkable.However,quitemany ofthebest-performingstudentscomefromlow-SESfamiliesaswell.SESexplainsmorein girls’achievement(14%)thanboys(11%).TheSESeffectisremarkablyhighineconomically privilegedareas.Insomesocialgroups,SESdoesnotshowanydifferencesbutinsomeit highlyinfluences.Parentalsupportsplaydecisiveroleinprivateschoolstudents’achievement whereasincommunityschool,tuitionsandteachersupportsareimportant.Theexamined variablesshowwidevariationsandeffectsizesasstudentsfromthesamegroupmaybea highachieverinonecircumstancebutalowinanother. 9 A2)HigherEducationResearchI Howtostudydiversificationandsegregationofhighereducation? UlpukkaIsopahkala-Bouret,PhD,UniversityofHelsinki Iwillpresentapreliminaryprojectplan.Thepurposeofthisnewstudywouldbeto investigatethediversificationofNordichighereducationsectorandthenewdynamicsof educationalcredentialing-withspecialfocusonsocialsegregationandinequality.Iam currentlytryingtofindthebesttheoreticalandmethodologicalframeworkthatwouldallow metostudytheculturalproductionofstatusdifferencesbetweendifferenttypesofhigher educationinstitutions/programmesandcredentials.Theprevailingneoliberalpolicyseems tofavourelitistprofessionalandeducationalhierarchies.Highereducation(HE)reforms maintainorevenincreasethedividebetweendifferenttypesofuniversitiesanddegrees,and moreover,thestratificationofHEalongsocialbackground.Nordiccountriesprovidean interestingcontexttoinvestigatestatusdifferencesandsocialdivisionswithintheHEsector. AlthoughthesystemsofHEdifferinmanyimportantaspectsfromcountrytocountry,all Nordiccountrieshaveexperiencedasimilartrendintheformofanincreasingnumberand varietyofundergraduateandgraduatedegrees.Thepreviouslyrelativelyhomogenous, university-dominatedHEsystemshavetakenmorediverseformsandnowadaystheNordic HEsectorisconstitutedbyadiversearrayofinstitutionsthatvaryinacademicorientation, selectivityandprestige,eventhoughthisdiversificationisstillmoderateincomparisonwith countrieswhereprivateHEprovisionismorestronglypresent.Diversificationisreflectedin wideningdifferencesinsocialbackgroundsofpupils,institutionalpractices,curriculumand pedagogy,typesofdegreeprogrammesandcredentials,aswellasinperceivedlabourmarket andsocialoutcomesofhighereducation.Asaconsequenceofdiversificationthereexistnew kindsofsocioeconomicandgenderinequalitiesamonggraduateswithdifferenttypesof degrees. 10 InternationalizationofFinnishHigherEducation:economicmotivesandmarketdrivendiscourse SaijaVolmari,NordicCentreofExcellenceJusticeThroughEducation,UniversityofHelsinki Sincethebeginningof1990´s,internationalizationofhighereducation(HE)hastaken proportionsneverseenbefore.Internationalstudentmobilityhasincreasedwithover300%, theamountofinternationalstudyprogramsismushroomingworldwideandglobalranking listsplayasignificantrolebothinpoliticaldecision-makingasinformingpublicopinion. InternationalizationofHEhasmadeitswayfromamarginaltopictothecenterofnational politicaldecision-making,andcross-nationalorganizationsliketheEUandOECDareeagerto bothenhancethisdevelopmentandtosteeritsdirection. InternationalizationhasbecomeasynonymforsuccessinHE:today,itisoneof thekeyindicatorsbywhichHEinstitutionsandacademicsareevaluated.Theneedforithas beenpromotedwithvariousarguments,suchasitenhancingpoliticalandeconomic relationships,contributingtothefinancialhealthofinstitutionsthroughtuitionfeesand promotingthemigrationofhighly-skilledpersons.Critiqueshave,however,raisedconcerns thatmarket-drivenHEpoliciesanddiscourseofinternationalizationbasedoneconomic motiveshavebeengainingmorepower,particularlyduringthecurrentfinancialcrises, compromisingtheroleofuniversitiesastheconscienceandacriticalvoiceofsociety. InthispresentationIwilllookatthenationalinternationalizationstrategiesof Finlandforthelasttwodecadesandfocusparticularlyonthemotivesgivenfor internationalization.Howdothesemotiveschangeovertime?Isthereevidenceofincreasing stressoneconomicmotivesandmarket-drivendiscourseinthelastyears?Andarethere signsofthecross-nationalcooperationinfluencingthediscourseofinternationalizationonthe nationallevel? 11 Correlationsbetweenprivatehighereducation,grossenrollmentand (in)equality KiyokoUematsu, UniversityofOulu,MaxwillBraga,UniversityofOulu,YuliaNesterova, UniversityofOulu&FelipeBraga,UniversityofStanford Thedemandfortertiaryeducationhasbeenrisingintheknowledgesociety.Somecountries haveallowedprivatedelegationandliberalizationofhighereducation(HE)tonationaland foreignprivateinstitutions,whoseimpacton(in)equalityisinvestigatedinthisresearch.Data from55countriesretrievedfromUNESCO,UNDPandCIAreportswasusedtodovarious correlations,includingnormalitytests.Thevariablesincludepercentageofstudentsenrolled inprivatehighereducationinstitutions(PSEP);grossenrollmentratiointertiaryeducation (GER);levelofincomeinequality(Gini),levelofeconomicdevelopment(LED),andregionof origin.Thetheoreticalframework,therefore,isbasedonresearchconcerningliberalization andprivatization(Verger,2009,2010;Knight,2004,2007;andAltbach,2007)aswellas inequality(Thomas,1999andGini,1936).PearsonandSpearmanscorrelationswereusedto analyzetherelationshipsbetweenthevariables.Wefoundthreesignificantcorrelations:1) thehigherthepercentageofstudentsenrolledinprivatehighereducationinstitutions(HEI) thehigheristhelevelofincomeinequality;2)thehighertheenrollmentinHEItheloweris thelevelofincomeinequality;3)thehigherthelevelofeconomicdevelopmentthehigheris theGER.TheWorldBankandOECDhaveproposedliberalizationofHEservicesasanoption fordevelopingcountriestoattendtotherisingdemandfortertiaryeducation.Wearguethat thegrowthofhighereducationenrollmentsmightbeaneffectivesocialpolicytoconstructan equitablesociety,howeveritdependsonthelevelofGERandPSEP.Inconclusion,aslongas thereisnouniversalenrollmentandstudentshavetopayfeestoenrollintertiary institutions,qualityeducationisnotahumanright,butaprivilege. 12 A3)Koulunmetaforatjavertailevakoulutustutkimus Kouluonkuinnerojenhautausmaa.Kouluakoskettavatmetaforatopettajiksi oppivienopiskelijoidenkokemuksissajatoivoissa TiiuKuurme,PhD,TallinnUniversity,associateprofessor Kouluonkuinnerojenhautausmaa.Kouluakoskettavatmetaforatopettajiksioppivien opiskelijoidenkokemuksissajatoivoissa.MetaforatovatLakoffinjaJohnsoninmukaankuin konseptuaalisetmallitihmisenkokemanatodellisuudesta,jonkaavullaymmärrettäänja selvitettääntodellisuudenilmiöitä.Metaforienavullavoidaankäsittääyhtää kokemisvaltakuntaatoisienavulla.Tutkimuksenipäämääräksiolikuvataelettyjatoivottu koulunpiirteitämetaforienmuodossaopiskelijoidenkokemanajatulkitasiitähermeneuttisen analysoinninavulla(Smitt2007),minkälaisiamerkitysyhteyksiäjatunnensävyjaherättää koulu.Ensimmäisenopiskeluvuodenopiskelijat(yhteensä200)tarjosivatryhmissäerilaisia metaforejalauseenmuodossa:-Kouluonkuin...ja-Koulupitäisiollakuin.....Esitelmässäni keskitymmepaikkaanjaympäristöönviittaileviinmetaforeihin.Tulkitsemme,mitäkaipaavat oppilaatkouluahuomioonottaenjamitenheijastuvatkoulundilemmat(esim. vieraantuneisuus)heidäntarjoamanakuvissa. 13 PerusopetuksenkansallisetarviointikäytännötPohjoismaissa TommiWallenius,PhDStudent,UniversityofHelsinki Suomalaisenperusopetuksenarviointitoiminnanlähtökohtanaonolluttuottaakehittävää arviointitietoaensisijaisestikoulujenjakouluviranomaistentarpeisiin.Koulujenkeskinäisen julkisenvertailunjaetenkinrankinglistojenvastustusonollutmaassammehyvinvahvaaja yksimielistäeikäkäytäntöjenmuuttamiseksioletoistaiseksiesiintynytsuurtapainetta. Kehittävänarvioinninperiaatettaonkuvattuglobaalinarviointitrendinvaltavirran vastaiseksi(esim.Sahlberg2011;Simolaetal2009).Tälläonlähinnäviitattu angloamerikkalaiseen,koulujentilivelvollisuuttakorostavaanarviointikulttuuriin,jossa koulujenkeskinäisellävertailullajakilpailullaonolennainenfunktiokoulutuksen laadunarvioinnissa.Vähemmällehuomiolleonjäänyt,ettänimenomaanpohjoismaisessa kontekstissamaammearviointikäytännötnäyttäytyvätsangenpoikkeuksellisina.Muissa Pohjoismaissaopetuksentavoitteidentoteutumistamittaavatkansallisetarviointikokeetovat kaikillekouluillejaoppilaillepakollisia,minkälisäksiarvioinnintuloksiamyösjulkistetaan paljonyksityiskohtaisemmin.EsimerkiksiRuotsissayksittäistenkoulujentunnuslukujavoi kukatahansavertaillakouluviranomaisteninternet-sivuilla.Massiivisiintietokantoihinon koottusekänumeraalistadataamm.arviointikokeistaettäkoulutarkastusviranomaisten sanallisiaraporttejajalausuntoja.Tässäesitelmässätarkastellaannykyisten arviointikäytäntöjenhistoriallistakehittymistäPohjoismaissakoulutuksentasa-arvonja oikeudenmukaisuudennäkökulmasta.Millätavoinkoulutuksentasa-arvoja oikeudenmukaisuuskäsitetäänSuomenjaRuotsineriävienarviointipolitiikanperusteluissa? MiksiRuotsissaoppilaidensuorituksiaarvioidaanSuomeaenemmän?Entä,mitävoidaan odottaaarvioinnintulevaisuudeltaSuomessa,mikälioppimistuloksetjatkavatlaskuaan? 14 VertailevatutkimusSuomenjaRuotsinperusopetuksenrahoituksesta oikeudenmukaisuudenjaläpinäkyvyydennäkökulmista VirpiPakkanen,UniversityofHelsinki,IBS Perusopetuksenrahoitusjärjestelmätmuuttuivathallinnonhajauttamisenyhteydessä1990luvullaSuomessajaRuotsissa.Julkisuudessaonesiintynythuoltaperusopetuksen rahoituksesta,mikänäkyyesimerkiksikeskusteluinakoulujenlakkauttamisista.Tulevassa väitöskirjatutkimuksessanitarkastelenrahoituksenjakautumistaperusopetuksenjärjestäjille jakouluilleerityisestioikeudenmukaisuudenjaläpinäkyvyydennäkökulmista.Esityksessäni käsittelenmuunmuassasitä,mitenperusopetuksenrahoituksenoikeudenmukaisuutta voidaantutkia. 15 A4)Equality,SocialJustice&Education FreeSchoolChoiceandChildren’sRighttoExitEducationalInstitutions LauriOjalehto,InstituteofBehaviouralSciences,UniversityofHelsinki Thediversificationofbasiceducationschoolsisasocialphenomenontypicalinlargecitiesof advancedliberalcountries.Thediversificationofschoolsreferstothewideningdifferencesin qualitiesofschoolssuchasdifferencesoflearningoutcomes,socialbackgroundsofpupilsand curricula.Ifdiversificationresultstosocialsegregationorunequaldistributionofeducational resourcesandopportunities,itisconsideredaproblemofsocialjustice.Sincechoice-related educationalpoliciessuchasexpansionoffreeschoolchoicehavebeenconnectedwith problematicconsequencesofdiversification,thejustificationofthesepoliciesisquestionable. However,parentsandpupilsclaimtoeducationalfreedom,inturn,isthoughttoprovideat leastpartialjustificationforexpansionoffreechoiceineducation.Thisstudy,currentlyin progress,addressesproblemsofsocialphilosophyassociatedwithdiversificationof educationandfreeschoolchoice.Thekeyquestionishoweducationalrightscaneitherjustify freechoiceanddiversificationineducationorprovideanormativebasisforconstraining them.InthispresentationIwillmostlyfocusonparticularkindsofeducationalrights,namely childrensrightstoexiteducationalinstitutions.Thefunctionofeducationalexit-rightsisto protecttheinterestsofchildrenbysettingreasonableboundariestothestate’sabilityto coercechildreneithertostudyinparticulareducationalinstitutionsortoparticipatein educationthatfollowscertaincurriculum.Forexample,incasethatattendingaparticular schoolcausesseriousharmtoachild,exit-rightscansecureapossibilityofexittoanother school.Thispresentationexaminescontentandjustificationofeducationalexit-rightsaswell asthequestionofhowextensivefreedomofchoiceiswarrantedbythem. 16 LawasaForceforSocialJusticeinEducation:RelevanceoftheU.S.Experience ProfessorPaulTractenberg,RutgersUniversitySchoolofLaw-Newark IntheU.S.,lawandlitigationhavebeenattheheartofmanymajoreducationreformefforts fordecades.SinceBrownv.BoardofEducationprohibitedformalracialsegregationinthe schoolsin1954,Americancourtsatthefederalandstatelevelshavesoughttoenforcethe constitutionalrightsofstudentsinmanyspheresbyrequiringthatothergovernmentagencies andofficialsprovidemeaningfulremedies.Themajorfocusofmypresentationwillbeontwo questions:(1)isrelyingonthecourtsandlitigationtorequirereformonbalanceapositive force?and(2)assumingitis,howtransferableisthatapproachtoothercountriesandother legalsystems? 17 Inequalityineducation EneliPõld,MA/PhDstudent,TallinnUniversity Basedonthesources,truancyandabsenteeismarebeingconsideredasaseriousproblemin almostallEuropeancountries.EstonianNationalOfficedata(2007)showsthatonaverage, eachstudentmissedschoolforthreeweeksinanacademicyearandoneofthesethreeweeks istruancy.Thepurposeofthecurrentresearchistostudythefulfilmentoftherequirements ofcompulsorystudyplan.Onepartofthisstudyconcernsinequalityineducation.Study subjectsarepupilsinEstoniaages14to17duringtheperiodfrom2012to2014.Study designisdevisedaroundquantitativeandqualitativeapproach.Thestudyconsistsofe-school data(2012/2013),aquestionnaireforstudents,parentsandteachersfromallcountiesof Estoniaandinterviewswithstudents,headteachersandsocialpedagogues.General questionsaboutare:1.Whatarethedevelopmentfactorsofabsenteeism?2.Whether studentsfeeltheinequalityandinjustice,andwhetherthatassessmentiswarranted?Itwas foundoutthatsomeofthereasonsforpupils’non-attendancearepoorparentalattitudes towardsschools,emotionalviolencebyteachers,learningdifficulties,lowself-esteemand lackofmotivation.Inequalityindicatorswhichemergedincurrentresearchare:Regional disparities(shortageofskilledlabour;thelowqualificationofteachersinsome municipalities);Thedifferenceinlevelofschools(grading;regularityofnumerical assessment;teachers'workethic;differentpossibilitiesforusingteachingtools);Inequalities withintheschool(differentteachers,whousuallyhavedifferentrequirements,evaluation criteriaandrigor);Inequalitywithintheclass(languagegroups,withdifferentteaching methods;teachers´differentattitudestowardspupils);Inequalityoutsideschool(different opportunitiestogethelpwithhomework;unequaltimespentondoinghomework)These findingscanhelpustounderstandbetterthephenomenaofschoolattendanceproblems. 18 A5)Koulutuspolitiikkajaeronteot Vammais-jakoulutuspolitiikassarakentuvanideaalikansalaisuudenparadoksi AarnoKauppila&SirpaLappalainen,UniversityofHelsinki Suomenvammaispoliittisessatoimintaohjelmassa(VAMPO2010–2015)keskeisiksi tavoitteiksiasetetaanvammaistenhenkilöidenyhteiskunnallisenosallisuudenja yhdenvertaisuudenlisääminensekäoikeustäysivaltaiseenkansalaisuuteen(STM2010). Koulutuksellanähdäänolevankaksikeskeistätehtäväänäidentavoitteidensaavuttamiseksi. Ensinnäkinkoulutuksennähdäänlisäävänyhteiskunnallistaosallisuutta.Toiseksisen uskotaanparantavantyöllistymistäjatuovanyksilöllemahdollisuuksiavaikuttaa sosioekonomiseenasemaansa.Vammaisilleopiskelijoille,jotkaeivätpääsetoisenasteen koulutukseen,suomalainenkoulutusjärjestelmätarjoaaammatillisenerityiskoulutuksen yhteydessäjärjestettäviävalmentaviakoulutusohjelmia,joidentavoitteenaonvalmentaa opiskelijajokoammatilliseenkoulutukseentaityöhönjaitsenäiseenelämään. Esitelmässämmekeskustelemmekoulutus-javammaispoliittisistatavoitteistasekäniiden suhteutumisestaValmentaviinkoulutusohjelmiin.Tarkastelummekohdistuukansalaisuuteen jasenrakentumiseenvammais-jakoulutuspoliittisissadiskursseissa.Analyysinkohteena ovatkansallistavammaispolitiikkaasekävammaisillesuunnattuatoisenasteenkoulutusta säätelevätasiakirjat.Keskeisinäkysymyksinäovatseuraavat:millainenkansalaisuuden ideaalimäärittäävammais-jakoulutuspoliittisialinjauksia?mitenideaalimäärittelee yksilöitäjakansalaisuutta?Tutkimuksenteoreettisetlähtökohdatovatkriittisessä vammaistutkimuksessa,jossapainotetaanvammattomuuttajakyvykkyyksiäkoskevan ymmärryksenottamistakriittisentarkastelunkohteeksi. Vammaispolitiikkaaraamittavissaasiakirjoissakansalaisuusrakentuuideaalille,jossa korostuuomatoimisuusjataloudellinenriippumattomuusmuistayksilöistäjatyöllistyminen avoimilletyömarkkinoille.Tällainenkansalaisuudenideaalisulkeelähtökohtaisestimuiden avunvarassaolevatyksilöt,kutenkehitysvammaisetulkopuolelleen,oikeuttaenpoliittisten tavoitteidenvastaisiakoulutusjärjestelyjä. 19 Tuloksellisuus,yksilöllisyysjatasa-arvo?–Peruskoulunarvopäämäärät Suomessa EevaRontu,UniversityofHelsinki TutkimuksenlähtökohtanaovatmuutoksetSuomenperuskoulujärjestelmässäviimeisten20 vuodenaikanasekähavaitutmerkitkoulutuksellisentasa-arvonheikentymisestä.Valtiollinen sääntelyonvähentynyt,kunnillaonlaajaautonomia,kouluvalinnatovatmahdollistuneetja suuriinkaupunkeihinonsyntynyterilaisiakouluvalintatiloja,kuntaasmaaseudulla kouluverkostoonharventunut.Oppimistuloksissaonhavaittuyleistäheikentymistäja alueellisten,sukupuolierojensekäparhaidenjahuonoimpienkoulujenerojenkasvua. Suomalaisessaperusopetuslaissajaopetussuunnitelmanperusteissakoulutuspoliittiset päämäärätkiertyvätainakinkolmenteeman–tasa-arvo,yksilöllisyydenhuomioonottaminen (tuentarve,lahjakkuudet,kiinnostukset),hyvätoppimistulokset–ympärille.Päämäärien mukaistentoimintalinjaustenmahdollistaristiriitaisuuttaeiolekuitenkaansystemaattisesti tarkasteltu,eimyöskääneritoimijatasojenkesken(kansainvälisetsopimukset,valtio,kunnat, perheet). Tutkimuksessaoletetaan,ettäpäämääriensisältämienarvojenkeskenvallitseeristiriitoja, jotkakoskevatyhteisenjayksilöllisenhyvänyhteensovittamistayhteiskunnassa.Kysymyson arvojenerilaisistamäärittelyistäjaarvojenpriorisoinnista,joillaonyhteiskunnallisia seurauksia.Jälkimoderneissamonikulttuurisissayhteiskunnissaonyhäheikommin arvokonsensusta,muttakoulutusjärjestelmäärasittaamyösliberalisminjademokratian välinenideologinenjännite.Ristiriidatolisinostettavatarkasteluun,jottasuomalaista peruskoulutustavoitaisiinkehittääkauaskantoisestitasa-arvoaspektisäilyttäen. Arvopäämääriätarkastellaanyläkouluavalitsevienvanhempienjakoulutuspolitiikan päättäjienhaastatteluistasekäkoulutuspoliittisistaasiakirjoista.TutkimusonosaKUPOLI:ssa meneilläänolevaaSuomenperusopetuspolitiikandynamiikka-analyysiakeskittyessään päämääriäkoskeviinpolitiikkajuonteisiin,diskursiivisiinmuodostumiin,joihinliittyvät aatevirtauksetjaarvotohjaavattoimintaa. 20 Erityisyysmurroksessa-diskurssejaerityispedagogiikasta KaisuHermanfors,PhD,universitylecturer,Tampereenyliopisto Tämäesitysperustuuerityispedagogiikanviitekehyksessätehtyynjaedelleentekeilläolevaan tutkimukseenerilaisuudestajasenkohtaamisesta.Lähtökohtanaonollutkiinnostusselvittää erilaisuudenluonnettasisällöllisesti,jakohtaamiskokemuksiaasennoitumistasekä ihmiskäsitystäheijastavina.Erityispedagogiikkaonpitkääollutyksilö-jadiagnoosikeskeinen. Vammaisuudensosiologinentutkimusja/taisosiaalinenvammaistutkimusovatavanneet erityispedagogistakeskusteluayksilönominaisuuksistayhteiskuntaanjakulttuuriinmutta vieläriittämättömästi.Tämäntutkimuksentietoteoreettisetlähtökohdatovatsosiokonstruktivismissa,jasiinäihmiselämänluonteenkulttuurisidonnaisessatarkastelussa. Tutkimuksentavoitteenaonosaltaansynnyttäävastapuhettaerityispedagogiikassa vallitsevaanyksilölliseennäkökulmaan,jatoisaaltajatkaavammaisuudentutkimuksen sosiaalisissajalanjäljissäluomallavaihtoehtoisiakatsomisentapojaihmistenmoninaisuuteen. Tämäntutkimuksentehtävänäontuodanäkyväksisitä,mitäkulttuurisiamerkityksiätulevat kasvattajatsisällyttäväterilaisuuteenjamillaisiakokemuksiaheilläonsenkohtaamista.Sitä ontutkittukirjoitelmista(N=87),jotkaovatosalaajasta,vuosina1998-2013sekä yliopistossaettäkesäyliopistossaerityispedagogiikankurssilleosallistuneidenopiskelijoiden kurssinalussatuottamistakirjoitelmista.Tutkimusstrategianaonollutdiskurssianalyysi,ja käsittelyssäonnytaineistostajohdetuterilaisuudenmäärittelyäkoskeneetdiskurssit. Kirjoitelmistasaattoijohtaanelikenttäänhierarkisestisijoittuvat,toisilleenvastakkaiset toiseuttavan-yleistävänjayliyksilöllisyyden-kollektiivisendiskurssit. 21 ParallelsessionB(B1–B4)15:15–17:15 B1)Peruskoulu, eriytyminenja eriarvoisuus Room222.1 B2)HigherEducation ResearchII Room222.2 B3)Citizenship, Gender,Subjectivity &Schooling Room232 B4)Interculturality& CriticalPedagogy Room228 15:15 ”Yksilöllistä”tukea ”erityisiin”tarpeisiin: erityisyyden määrityksetja käytännöt ReettaMietola,University ofHelsinki AdaptationandHabituation -FurnishingKnowledgeBuildinginMinerva-Plaza MikaelKivelä,Universityof Helsinki Subjectificationandactive citizenship MariaRönnlund,University ofUmeå,Sweden Finnishteachers’collective agencyintheeraof decentralization MirkaRäisänen,Universityof Tampere 15:45 Constructingcultural spacesinschool contextsofFinnish nationallanguages TuuliFrom&Fritjof Sahlström,Universityof Helsinki Yliopistojen rahoitusohjauspolitiikka 1999-2015 JarmoKallunki,Universityof Helsinki Goingintheman’sschool? Non-heterosexualand transgenderyouth choosingmilitaryservice JukkaLehtonen,Hanken SchoolofEconomics Interculturality-ascritical socialtheoryinteacher educationforkindergarten HeidiLayne,Universityof Helsinki 16:15 FunctioningLocal SchoolsinAreasofLow Socio-Economic StructureinHelsinki HeidiVartiainen&Antti Paakkari,Universityof Helsinki Yliopistokoulutuksen maksullisuuspuhe SuviPulkkinen,Opiskelunja koulutuksentutkimussäätiö OTUS ‘Social,businessand labourmarketsubjects’a spaceforcriticalthinking intheFinnishvocational uppersecondary educationofHealthcare andsocialservices? SirpaLappalainen, UniversityofHelsinki Readytoteach“global” issues?Perceptionsof studentsinOuluand Hiroshima KiyokoUematsu,Universityof Oulu 16:45 Kouluvalinta,tasa-arvo jaoikeudenmukaisuus MiraKalalahti&Janne Varjo,Universityof Helsinki Chair: JanneVarjo Bolognanprosessi: koulutuspoliittisia tavoitteitajatoimenpiteitä MiraHuusko&MariSimola, UniversityofHelsinki Chair: MiraHuusko Roma-nessintheworkof teachingassistantswith Romabackground JenniHelakorpi,University ofHelsinki Chair: JenniHelakorpi 22 Ifyoudon’tlikeithereyou cangobacktoyourtrees: Learningaboutracismfrom mothersofchildrenwith immigrantbackgroundsin Finland AminAAlem&BobyMafi, UniversityofHelsinki Chair: HeidiLayne B1)Peruskoulu,eriytyminenjaeriarvoisuus ”Yksilöllistä”tukea”erityisiin”tarpeisiin:erityisyydenmäärityksetjakäytännöt ReettaMietola,MA,Käyttäytymistieteidenlaitos/IBS,Helsinginyliopisto Erityisopetuksenkäytännötjapolitiikkaonrakennettu”erityisentuentarpeen”ja ”yksilöllisentuen/opetuksen”käsitteille:”erityisentuentarpeessaolevienoppilaiden” ymmärretäänolevansellaisenyksilöllisentuentarpeessajotaeivoidatarjotayleisesti,vaan jonkatuottamiseentarvitaanerityispedagogistaasiantuntemusta.Tällaisellaargumentaatiolla myösoikeutetaan”erityisentuentarpeessaolevien”tunnistaminenjanimeäminensekä heihinkohdennettavat”erityiset”käytännöt.Sekä”erityisentarpeen”että”yksilöllistetyn tuen”käsitteidenonkuitenkintodettuolevanongelmallisiajaepäselviä,jopakaihtavan määrittelyä(ks.esim.Wilson2002;Brantlinger2005).Esityksessänilähestynnäitäkäsitteitä koulunarjenkäytäntöjenjanäissätapahtuvienmääritystenkautta.Kysynmitenopettajat määrittävät”erityisentuentarpeita”,millätavoinnämämäärityksetsuhteutuvat erityisopetuksenkäytäntöihin,sekämillätavoinoppilaatrakentavatymmärrystätuen tarpeistaanerityisopetuksenkontekstissa.Esitysperustuuerityisopetuksenkäytäntöjä tarkastelevalleetnografiselleväitöstutkimukselleni. 23 ConstructingculturalspacesinschoolcontextsofFinnishnationallanguages TuuliFrom,IBS,UniversityofHelsinki&FritjofSahlström,IBS,UniversityofHelsinki Thispaperisbasedonanarticle(inprogress)onconstructingculturalspacesinthecontextof educationfortheFinnish-speakingmajorityandtheSwedish-speakingnationalminorityin Finland.AccordingtotheFinnishconstitution,thetwoofficiallanguagegroupsinFinland shouldbetaughtseparately.Currently,thereareapproximately3545monolingualFinnish- andSwedish-mediumschoolsco-locatedinthesameschoolbuildings,functioningasseparate units.Thepossibilitytoincreasethenumberofco-locatedschoolsisbeingdiscussedatthe administrativelevelinmanyofthebilingualregions.Thepublicdebateduringtherecent yearshasraisedquestionssuchaswhethertherealsoshouldbeactualbilingualFinnish-and Swedish-mediumschoolsinFinland,orwhetherabilingualenvironmentshouldprimarilybe seenasathreatforthelanguageminority.TheaimofthispaperistolookattheFinnish-and Swedish-mediumeducationalsettingsfromaspatialperspectiveinordertoconceptualizethe fixeddichotomyandmonolingualismasanormintheFinnishschoolsystem.Theanalyzed dataconsistsoftextsinfourFinnishnewspapers,interviewswithteachersandprincipalsas wellasvideorecordingsonaco-locatedschoolcampus.Theanalysisdrawsfrompoststructuraltheorizationandconnectstheconceptofspacetotheconstructionofdifference, otherness,categorizationsandidentityineducationaldiscourseandpractice.Physical,mental andsocialdimensionsofschoolspaceareanalyzedinordertounderstandhowtheyforma culturalspace,wherecertainkindsofsubjectsareenabledandothersconstrained. 24 FunctioningLocalSchoolsinAreasofLowSocio-EconomicStructureinHelsinki HeidiVartiainen&AnttiPaakkari,InstituteofBehaviouralSciences,UniversityofHelsinki DespiteitsmanysuccessesFinnishschoolsystemhasrecentlyseentheeffectsofregional segregationespeciallyinthecapitalHelsinki.Differencesinlearningresultsbetweenschools indifferentareasareconsiderableandthenationallearningtestsuccessofagivenschool correlatestosomeextentwithsocio-economicbackgroundoftheschoolarea.Eventhough theseconnectionsremainhardtodrawonthelevelofindividualschoolsandstudents,the courseistowardsdifferentiation,andevensegregation.However,recentresearchhasshown thatthereareneighborhoodschoolsthatattainlearningresultsthatarebetterthan statisticallyexpectedinareasoflowsocio-economicstructures.Inotherwords,theseschools seemtobereversingsometrendsofsegregation.Throughethnographicobservationand interviewsthisresearchexploresthreeneighborhoodschoolsinHelsinkithatattainbetter learningoutcomesthanstatisticallyexpected.Weaimtoidentifydiscursivepracticesthat enablegoodlearningresultsintheseresearchschools.Thefocalpointistoconcentrateonthe dynamicsoftherelationsbetweenschoolactors.Researchquestionsare:Whatkindsof dynamicsaretherebetweendifferentschoolactors?Whatkindsofdiscursivepracticesdothe schoolshavethatenablegoodlearningresults?Theoreticallythisresearchdrawsonthe conceptofdynamicsandrefersalsotoschooleffectivenessanddevelopmentresearch.The premiseisthatdiscursivepracticesindynamicrelationsbetweenschoolactorscanexplain thefunctioningoftheseschoolstosomeextent.Theoutcomesofthisresearchmayhelpto understandwhysomeschoolsfindanswerstothechallengesthatsegregatingareascan create.Toimivalähikoulu(TOLU)researchprojectisleadbyProfessorHannuSimolaandis carriedoutinco-operationwiththeEducationDepartmentofCityofHelsinki. 25 Kouluvalinta,tasa-arvojaoikeudenmukaisuus MiraKalalahti,Researcher&JanneVarjo,PhD,NewPolitics,GovernanceandInteractionin Education-researchgroup(KUPOLI),UniversityofHelsinki Lukemattomatkoulureformitovat1980-luvultaalkaenpyrkineetpurkamaankeskitettyjä hallintorakenteitajaluomaantilallehajautetumpiajärjestelmiä,jotkatyypillisestiovat painottaneetvanhempienaikaisempaavapaampaakoulunvalintaoikeuttajakilpailuayhä eriytyneempienoppilaitostenvälillä.Samanaikaisestikouluvalintaonnoussutpoliittisenja akateemisenkeskustelunkohteeksi:missämäärinonoikeutettuaettävainosavanhemmista kykeneeturvaamaanomanlapsensaedunkoulutuksellisessakilpailussalähettämällähänet maksulliseenyksityiskouluunrinnakkaiskoulujärjestelmissätaihakemallahänelle oppilaspaikkaatiettyynoppiaineeseenerikoistuneestaopetusryhmästä yhtenäiskoulujärjestelmässä.Kouluvalintaonkinkiistattayhteiskuntaluokittunutkysymys. Lukemattomattutkimuksetovatosoittaneetleimallisestiylä-jakeskiluokkaisillaperheillä olevantarvittaviaresursseja(kulttuurista,sosiaalistajataloudellistapääomaa)valita lapselleensopivaksikatsomansakoulu.Toisaalta,mahdollisuuskouluvalintaanonnähty sosiaalisenkohoamisenväyläksimyöstyöväenluokanperheidenlapsille.Huomiotaovat saaneetmyöskouluvalinnaneriarvoistavatseuraukset;yhteiskuntaluokkienlisäksi kouluvalinnanontodetturuokkivankoulujenjaasuinalueidenvälistäsegregaatiota,myös Suomenkaltaisessayhtenäiskoulujärjestelmässä.Puheenvuorommetarkoituksenaon:1) keskustellakouluvalinnastasuhteessakoulutuksellisiinoikeuksiin(righttoeducation)ja vapauksiin(freedomofeducation);2)tarkastellasuomalaisenperuskoulujärjestelmän mahdollistamiaerityviäkoulupolkuja;ja3)avatanäkökulmiakouluvalinnan yhteiskunnallisenhinnanarvioimiseksi. 26 B2)HigherEducationResearchII AdaptationandHabituation-FurnishingKnowledge-BuildinginMinerva-Plaza MikaelKivelä,InstituteofBehaviouralSciences,UniversityofHelsinki ThispresentedpaperdiscussestheengagementofusersandfurnitureinMinervaPlaza. Basedontheanalysisoffurniturelayoutsandtheirlifespansduringautumnsemesters2012 and2013thecentralquestionis:Whyisadaptationtotheexistinglayoutsocommonin teachingevents?ThisissomethingIwanttodiscussbecauseIcanonlysuggestpartialand rathersketchyreasonsbehindthisfindingatthemoment.Conversationandunfettered thinkinghopefullyarethefocusofmypresentation,buttracingthepathwhichledmetothese questionsisprobablyinorder.MycentralinspirationtostudyMinervaPlazastemsfromthe articleWhatbuildingsdo?byThomasGieryn.IhavestudiedthewaysMinervaPlazaisshaped byitsdesignersandusersaswellasthewaysthePlazashapesitsusersbycombining AssemblageTheoryaspresentedbyDeLandaanddigitalCartographyofControversies,which isaparticularflavorofActor-NetworkTheory.Myprimarydataconsistedof193206frames or2h9minoftimelapsevideowhichyielded189differentfurniturelayouts.Thelayouts wereseldomchangedfororduringteachingevents.Theparticipantsjustadaptedtothe existinglayout.Probable(partial)explanationsforthisinclude:1)Themostcommonlayout of8tableswithseatingfor6wasappropriateformostoftheteachingevents.2)Thebig screenisthefocalpointofthePlazaandfurniturelayoutsareofsecondaryimportance.But couldhabituationandcomfortalsoplayarole?Dowealreadyknowhowlarge-scaleface-tofaceteachingisconductedanddonotwanttorethinktheseassumptions?Perhapsitisnot customarytoalterthefurniturelayoutsandtheexistingdesignsareoftenstabilisedby prohibitionsorbeingboltedintoplace.Whatareyourobservationsandinterpretations? 27 Yliopistojenrahoitusohjauspolitiikka1999-2015 JarmoKallunki,BSc,B.Soc.Sci,UniversityofHelsinki Tulosohjausonkeskeisinmenetelmä,jollavaltioohjaayliopistoja.Valtionbudjetista yliopistoillemyönnettävienmäärärahojenjakotapaelirahoitusmallipuolestaanon tulosohjauksenolennainenosa.(Rekilä2006.)Rahoitusmalliaonarvioitujauudistettu1990luvunlopultaalkaentiheästi,ainakunkintulossopimuskaudenalkuaskeleena.Rahoitusmallin uudistaminenonollutelimellinenosatulosohjauksenkehittämistä.Vaikkayliopistojen tulosohjaustaontutkittulaajalti,tutkimustarahoitusmallistaontehtyhyvinvähän.Tämän tutkimuksenkohdeonyliopistojenrahoitusohjauspolitiikanhistoriavuodesta1995alkaen. Päätutkimuskysymyson:mitenyliopistojenrahoitusohjauspolitiikkaontarkastelujaksolla kehittynyt?Toisinkysyen:mitkätekijätmahdollistavatjamitkäpuolestaanrajoittavat rahoitusohjauspolitiikkaa?Millainenkehityskulkuontunnistettavissa? Rahoitusohjauspolitiikkaymmärretääntässätekstienjadiskurssi(e)nvuorovaikutuksena (Varjo2007,Ball1994):tekstitmuotoutuvatdiskursiivisesti,muttanevoivatmyösmuuttaa diskurssia(Fairclough2008).Tutkimuksenmetodologisenakehyksenähyödynnetään foucaultlaistadiskurssianalyysia(Foucault2005,2000,vrt.Koski1993).Teoriaperinteiden suhteentutkimuspaikantuukoulutussosiologiseenja-poliittiseenanalyysiin(Simola1995, Varjo2007).Tutkimuksenaineistoondokumenttiaineisto,jokakoostuutulosohjauksen kehittämistyöryhmienmuistioistavuosilta1995-2011jayliopistolain558/2009 valmisteluaineistosta.Analyysionvahvastiaineistolähtöinen,muttasaatujatuloksia suhteutetaanviimeaikaisiinyliopistopolitiikkaakoskeviintuloksiin(Kankaanpää2013,Kauko 2011,Nokkala2007,Saarinen2007).Tutkimuksentuloson,ettärahoitusohjauspolitiikan kehityskulkujakautuukolmeenvaiheeseen:rahoitusohjauksenpysyvienydinjärjestelmien rakennusvaiheeseen,vakiintuneentoiminnanvaiheeseenjaankarantuloksellisuuden esiinmurtautumiseen.Kutakinvaihettaluonnehtiisilleominainendynamiikka. 28 Yliopistokoulutuksenmaksullisuuspuhe SuviPulkkinen,MA,OpiskelunjakoulutuksentutkimussäätiöOTUS Lukukausimaksutovatkentiesvaikeinkeskusteltavaaihesuomalaisessakoulutuspolitiikassa. Juhlapuheissamaksutonkoulutusilmaistaaninvestointinayhteiskunnantulevaisuuteenja jopatasa-arvontakaajana.Suomalaistenopiskelijoidenmaksujenvastustajien puheenvuoroissaehdotuksiamaksujenkäyttöönotostaontyrmättyultraliberalistisinaja sivistysyliopistonihanteenvastaisina.Maksujenkannattajienjoukossakuitenkinuskotaan, ettämaksuillavoitaisiinratkaistasuuriayhteiskunnallisiaongelmia,kutenvaltiontalouden kestävyydenongelmia,yhteiskunnallistenerojenkasvuajatehotontaopiskelua.Maksuton koulutusnähdäänjopatulonsiirtona,jossalääkärikäysiivoojankukkarolla.Tutkimuskoskee yliopistokoulutuksenmaksullisuudestaSuomessakäytyäkeskusteluaja korkeakoulupoliittistentoimijoidennäkemyksiäsiitä.SiinäselvitettiinQ-metodologian keinoin,millainenonyliopistokoulutuksenmaksullisuudestakäytävänkeskustelun puheavaruusjamillaisiasuhtautumistapojakorkeakoulupolitiikantoimijoillaon yliopistokoulutuksenmaksullisuuteen.Mitkänäkökulmaterottelevatjayhdistävättoimijoita, jamistäylipäätäänonmahdollistapuhuasuomalaisessakorkeakoulupolitiikassa? Tutkimuksentausta-aineistonatoimiireilu100uutisointiataikirjoitustalukukausimaksuista suomalaisilleopiskelijoille.Kirjoituksistamuodostettiin50väitteenkokoelma. Korkeakoulupolitiikantoimijoidensuhtautumistapaaselvitettiin17toimijanQväitejaottelullasekähaastatteluilla.YliopistokoulutuksenmaksullisuuspuheQmetodologinentutkimuspolitiikantoimijoidensuhtautumistavoistakoulutuksen maksullisuuteentekeenäkyväksiaiemminvaiettujajaitsestäänselvinäpidettyjäkeskustelun alueita.Siinärakennetaanlaaja-alaistaymmärrystäkeskustelussavallitsevasta jännitteisyydestäjalöydetäänsiitäuusiavivahteita. 29 Bolognanprosessi:koulutuspoliittisiatavoitteitajatoimenpiteitä MiraHuusko&MariSimola,UniversityofHelsinki Bolognanprosessiontunnettuilmauksenakaikilletyötäänkorkeakoulutuksenparissa tekeville.Samaaeivälttämättävoisanoasensisällöllisistäerityispiirteistä.Tarkastelemme esityksessämmeBolognanprosessiaministeritasonjulkilausumien,kommunikeoiden, sisältöäanalysoiden.Bolognanprosessionmielenkiintoinen,silläsenvaikutuksetovatlaajat jamoniulotteisetkokoEuroopassa,muttasenoikeudellinensitovuusonvaillamuodollista statusta.ProsessionsyntynytEuroopanunioninsisältäkäsin,muttaseeiolevirallinenosa unioninpolitiikkaa.Kuitenkinprosessijasiihenliittyvättoimenpiteetovatmuokanneet eurooppalaistakorkeakoulutustajokohta15vuodenajan. 30 B3)Citizenship,Gender,Subjectivity&Schooling Subjectificationandactivecitizenship MariaRönnlund,PhD,UniversityofUmeå,Sweden Theideathatteachersshouldbecomeethicalinterculturalteachersisprevalentinmany contexts.Thispresentationderivesfromastudyexaminingthediscoursesofinterculturality inFinland,acountrythathasbeenatthecenterofglobaldiscussiononeducationoverthe pastdecade.Italsoquestionsthedesireandagendaforstudyingandteachingina kindergartenteachereducationprogram,whichfocusesoninterculturaleducation. Qualitativeinterviewswereconductedwith7studentteachers,and3teachereducators.The researchquestionsaretheorizedthroughthediscursiverelationshipsbetweendesire,politics ofinterculturality,andinterculturalityasacriticalsocialtheoryinteachereducation.Thedata isanalyzedthroughaqualitativecontentanalysisandcriticaldiscourseanalysis.Theresearch findingssuggestguidelinesforcriticalreadingandanalyzinginterculturalityinteacher educationandinotherareasofhighereducation.Theresultsalsopinpointtwolevelsof discoursesoninterculturality:Needforinterculturalknowledgeisbasedonthe interculturalityrelatedtoplace,internationalperspective,helpingtheothers,andonthe culturalartifactsthatareseparatefromthe"self".Wisdomforinterculturalityisdeeperlevel ofreflectionofsocialstructuresandintersubjectivitythroughbodilyexperiencesof interculturality. 31 Goingintheman’sschool?Non-heterosexualandtransgenderyouthchoosing militaryservice JukkaLehtonen,PhD,docent,HankenSchoolofEconomics AspartoftheresearchprojectEngagingSouthAfricanandFinnishyouthtowardsnew traditionsofnon-violence,equalityandsocialwell-being(leadbyprof.JeffHearn,Academyof Finland2013-2016)myresearchfocusisonnon-heterosexualandtransgenderyoungpeople (theirwellbeing,violencetheyfaced,andagencyetc.),andtheyouthworkdonewiththemin theLGBTrightsorganizationinFinlandandSouthAfrica.Ihavestartedtoproducedatawith youngpeopleandemployeesofthenationalLGBTorganizationSeta.Inmymulti-sited ethnography,Iproduceinterviews,focusgroupandotherdiscussions,observationdata, documentdata(moneyapplications,internetsites,leafletsetc).Therewasalsoproduceda largesurveyonwellbeingofrainbowyouth(over1600respondentsbetween15-25years old),inwhichIwasinvolved,andwilluseitaspartofmyresearchdata.Thisdatawas producedbySetaandYouthResearchNetwork.InmypresentationIfocusonthesurveydata andIwillanalysethestoriesofyoungnon-heterosexualandtransgenderyouthinrelationto militaryserviceinFinland.Militaryserviceisoftenseenintheirstoriesasa"man'sschool"for whichtheytakeadistanceorwhichtheyseeasawaytoprovetheirmasculinityand normality. 32 ‘Social,businessandlabourmarketsubjects’aspaceforcriticalthinkinginthe FinnishvocationaluppersecondaryeducationofHealthcareandsocial services? SirpaLappalainen,InstituteofBehaviouralSciences Inthispaper,thefocusisonhowtheidealsubjectivityofthelabourmarketcitizenis constructedintheculturalpracticesofthecurriculumbaseduppersecondaryeducationof Healthcareandsocialservices.Thespecialfocusisoncoursesoncoresubjectcalled‘Social, businessandlabourmarketsubjects’,whichcanbeanalysedasanarena,whereexpectations towardfuturelabourmarketcitizenshiparemanifestedinacondensedform. Theanalysisisbasedonthreeyears(autum2007—spring2010)ethnographicfieldworkin onevocationaluppersecondaryinstitution.Thedataincludesfieldnotes,interviews,and institutionaldocuments,suchascurriculumdocuments,leaflets,learningmaterials.The analysisisguidedbypoststructuralistandmaterialfeministtheorizing,intertwinedwith contextualisedethnographicperspectives. InthecurriculumdocumentsofVET,theidealsubjectivityisdiscursivelyattributedtothe labourmarketcitizeninaccordancewithneo-liberalreasoning.However,theanalysisof culturalpracticesinthefemaledominateduppersecondaryeducationofHealthcareand socialservicesprovidesamorecomplexpictureandrevealshowneo-liberalreasoningisalso problematisedandthesocialdemocraticgroundoftheeducationisactivelymaintained sometimesinsubtleways. 33 Roma-nessintheworkofteachingassistantswithRomabackground JenniHelakorpi,UniversityofHelsinki ImprovementofRomaeducationisconsideredimportantforthepromotionofsocial inclusionandsocialjustice(e.g.TheProposaloftheWorkingGroupforaNationalPolicyon Roma2009).InFinland,pupilswithRomabackgroundstudymoreoftenthanaveragein segregatededucationalarrangementssuchasspecialeducationclassesorhomeschooling. Thenumberofpupilsnotgraduatingfrombasiceducationandnotapplyingforsecondary educationisalsoevidentlyhigheramongRomathanaverage.(Rajala,Salonen,Blomerusand Nissilä2011.)Ingovernmentreports(e.g.TheProposaloftheWorkingGroupforaNational PolicyonRoma2009)itisrecommendedforthemunicipalitiesandschoolstorecruit teachingassistantswithRomabackgroundtopromotetheschoolattendanceoftheFinnish Romapupils.Inthesereports,theyareperceivedasmediatorsbetweenschoolsandtheRoma families,assistingwiththeencounters.TheyarealsoseenasrolemodelsforRomachildren andtheirpresenceinschoolisaspiredtomaketheschooloverallmoretolerant.The presentationfocusesonaskinghowRoma-nessasadifferenceisconstitutedandgiven meaningsintheschoolcontext,andhowteachingassistantswithRomabackgroundnegotiate andchallengethesemeanings.Thedataconsistsoffiveethnographicinterviewsandtwo thematicinterviewswithteachingassistantswithRomabackground.Roma-nessconstituted theintervieweespositionsasthetoleratedonesintheschoolcommunity.Discoursesof culturalismandculturaldifferenceswerestronglypresentintheschoolandtheinterviewees bothchallengedandusedthemintheirwork.BeingvisiblyRomawasseenself-evidentlyas problematicintheschoolsettings:themorevisiblyonewasRoma,morelikelyonewasto meetprejudicesandracism.Theresultsofthisstudyindicatethatmeaningsgivento differenceandRoma-nessinschoolconstituteandconstrainspecificpositionsand possibilitiestoactforRoma. 34 B4)Interculturality&CriticalPedagogy Finnishteachers’collectiveagencyintheeraofdecentralization-Theroleofthe tradeunioninlocaleducationpolitics MirkaRäisänen,PhD,UniversityofTampere,SchoolofEducation TradeUnionofEducationinFinland(OAJ)hasbeenapowerfulpoliticalactoreversinceits establishmentintheearly70’s.OAJ’splaceinnegotiatingtablesconcerningbothinterest politics(suchasteachers’wages,pensionsandbenefits)andeducationpoliticalissues(such ascurriculaor,forexample,newmodelsofevaluation)hasbeenself-evidentand unquestionable.Inthe70’sand80’snegotiationshappenedwithinacentralizedsteering systembutinthe90’sFinnisheducationpoliticalcontextchangeddrastically.Inthenewera ofdecentralizationespeciallybasiceducationhasbeenhandedovertomunicipalauthorities. InmypresentationIintroducepreliminarythoughtsconcerningapostdoctoralresearch projectthataimsatstudyingOAJ’schangingrolewithinthenewpoliticalsettingandthenew rivalactors.WhathastheshiftintheeducationpoliticsmeantforOAJ’sgoals,agendasetting andstrategies?Whatdoesdecentralizationmeanintermsofteachers’collectiveagency? 35 Interculturality-ascriticalsocialtheoryinteachereducationforkindergarten HeidiLayne,DoctoralStudent,UH,DepartmentofTeacherEducation Theideathatteachersshouldbecomeethicalinterculturalteachersisprevalentinmany contexts.Thispresentationderivesfromastudyexaminingthediscoursesofinterculturality inFinland,acountrythathasbeenatthecenterofglobaldiscussiononeducationoverthe pastdecade.Italsoquestionsthedesireandagendaforstudyingandteachingina kindergartenteachereducationprogram,whichfocusesoninterculturaleducation. Qualitativeinterviewswereconductedwith7studentteachers,and3teachereducators.The researchquestionsaretheorizedthroughthediscursiverelationshipsbetweendesire,politics ofinterculturality,andinterculturalityasacriticalsocialtheoryinteachereducation.Thedata isanalyzedthroughaqualitativecontentanalysisandcriticaldiscourseanalysis.Theresearch findingssuggestguidelinesforcriticalreadingandanalyzinginterculturalityinteacher educationandinotherareasofhighereducation.Theresultsalsopinpointtwolevelsof discoursesoninterculturality:Needforinterculturalknowledgeisbasedonthe interculturalityrelatedtoplace,internationalperspective,helpingtheothers,andonthe culturalartifactsthatareseparatefromthe"self".Wisdomforinterculturalityisdeeperlevel ofreflectionofsocialstructuresandintersubjectivitythroughbodilyexperiencesof interculturality. 36 Readytoteach“global”issues?PerceptionsofstudentsinOuluandHiroshima KiyokoUematsu,MA,UniversityofOulu Whilesocietiesareundergoingunprecedentedchangesinaninterconnectedworld,thispaper focusesonstudentsinteachereducation,whoplayimportantroleincultivatingglobal citizensofthefuture.Inordertomovetowardsmoredemocraticsocietywithpluralityand inclusivenessintheinterconnectedworld,itiscriticalforstudentteacherstobecome ethicallyresponsibleglobalcitizensthemselvesinordertoteachglobaltopicsandto accommodategrowingdiversityinclassroom.Thecallsforinclusionofgloballearningin teachereducation(Banks,2004)raisesthequestionofhowstudentteachersvalue interculturalcompetenceandglobalperspectivesinrelationtotheirfutureprofessions,and howtheyconceptualizethenotionof“globalperspectives”.Itisalsotobeexploredhow studentsperceivewaysinwhichteachereducationincorporateinterculturalandglobal dimensionintotheteachereducationprogram..Thepurposeofthisstudyistoexaminethe processofbecoming“globallyoriented”educatorsintheUniversityofOulu(Finland)andin theUniversityofHiroshima(Japan).Traditionally,FinlandandJapanbothhavebeen perceivedashomogenousandmono-culturalsocieties.Nowbotharefacingnewchallengesto accommodategrowingdiversity,thussuchcomparisonwillleadtoanengagingdialoguein discussingwaystopreparefutureteachers.Thetheoryofcriticalmulticulturalism(Dei,2000; May&Sleeter,2010)andtheconceptsdrawnfromcriticalglobalcitizenshipeducation (Andreotti,2006;Eidooetal,2011)formanumbrellaanalyticallensforthisstudy.Byframing culturesinthecontextofpre-existingpowerimbalancesthatrequirechange,critical multiculturalismprovidesapossibleframeworkforonetobecomeawareofthecomplexity behindconstructeddifferencesinsocieties.Inordertofosterpupils’abilitiestobecome awareofthoseexistingtensions,itiscrucialforpre-serviceteacherstobegivenopportunities tounderstand 37 Ifyoudon’tlikeithereyoucangobacktoyourtrees:Learningaboutracism frommothersofchildrenwithimmigrantbackgroundsinFinland AminAAlem&BobyMafi,UniversityofHelsinki ThelifeofpeopledeemedimmigrantsincontemporaryEuropeisarguablylocatedattheedges ofsocietywheretheyareinvariablyignoredandmadeinvisibletothemainstreamconcerns andwhentheybecomevisibleornoticeableitistohighlighttheirwrongsandlacks.Theyare includedatthepleasureoftheirhost(Mignolo,2009)andthisinclusiongravitatesbetween begrudgingacceptanceandoutrightrejectionandcondemnation.Thosesingledouttobe confinedtothebordersofsocietywhatLadson-BillingsandDonor(2008,373)termaliminal spaceofalterity,haveanawarenessandknowledgeofthespacethattheyoccupyandfrom whichtheyexperienceEuropeandfromwheretheiridentitiesareconstructed.Respondingto selectedracistrants/slogansfromthemedia(andsocialmedia)throughtwofocusgroup discussions,mothersofchildrenwithimmigrantbackgroundsreactontheserantsandhow theywilleducatetheirchildrentoreacttosuchrants.Usingcriticaldiscourseanalysis(Van Dijk2004),theissuesofrace,racism,otherness,boarderthinkinganddoubleconsciousness arebroughttolightinthediscoursesoftheseparents.Thispaperultimatelyseekstogainan insightintotheimplicationsofdenialofracismonlocalanti-racismeffortsandactivismpart ofwhichweareinvolvedin,especiallyasitgeneratespossibilitiestotakethestruggleagainst racismforward.Asawayforward,thispaperchallengespassiveinactionasareactionto racismandproposespositiveactionasinactionhelpsinrecyclingracismandinequality. 38
© Copyright 2024 ExpyDoc
